Kaksplus.fi

Supistuksia


Ennakoivia supistuksia ? Kivuliaita supistuksia ? Hmmm.

Niin mullehan selvisi viimeisellä neuvola käynnillä rv39+0 että se kova vatsan pullistuminen on supistus eikä vauva. Että onhan mua supistellut ties mistä lähtien aina silloin tällöin,  onnellisesti oon vaan aina puoliskolleni hihkunu että tuu kattoo vauva puskee taas ! Neuvolassa kun täti otti sf-mittaa ja tunnusteli missä asennossa vauva on, tuli tuollainen supistus ja täti siitä ääneen sanoi, silloin mulle selvisi :D

Alavatsa kipuja? Oliko ne supistuksia? Sellaiset menkkamaiset juilimiset ja vihlaisevat nopeat kivut? Tosin mulla ne vihlaisut oli aina vasemmalla puolella. Ja toisaalta mua vihloi kyllä myöskin ilman niitä menkka juilimisiakin, oletan että ne oli liitoskipuja.. siis ainakin ne pelkät vihlaisut.

Helppo raskaus helppo synnytys? Kulkeeko ne käsikädessä? No meillä meni kaikki hyvin ja nopeasti.... Hyvin nopeasti :D ehkä liiankin nopeasti ainakin näin ensikertalaiseksi. Nyt en osannut synnytystä pelätä, enkä sen kummemmin mitään suunnitellut tai toivelistoja sairaalaan kirjoitellut tai edes viitsinyt ottaa selvää eri kivunlievityksistä. Kavereille juttelin, että olisi ihan kiva jos olis niin nopea synnytys ettei mitään lievityksiä EHTISI saamaan, mutta otan kyllä kaiken mitä tarjotaan. Kyllä mie silti luulin että me oltaisi sinne sairaalaan ehditty!

Puoliskoni povasi että 2 päivää ennen laskettua vauveli tulee. Ja niinhän siinä kävi. Illalla toistaiseksi ainoa serkku jolla on jo lapsia, multa kyseli fiiliksiä enkä voi sanoa että jotain olisi ollut. Noita vihlovia menkkajuiluja tuli illan mittaan pari, leikillään niitä yritin kellottaa mutta nukahdin. Kunnes 20 vailla 5 heräsin tosi kovaan kipuun ja 0442 kellotin ensimmäisen. Kävin vessassa. Suojasin sohvan jätesäkillä. Menin kuumaan suihkuun, täytin ammeen ja yritin kylpeä. Tunnin verran kellotin supistuksia 3min välein ja keskipituudeksi sovellus laski 74sekuntia. Sitten herätin puoliskoni. Ja itkua irvistäen miehen käskystä soitin sairaalaan.

Sairaalan ohje oli 5min välein ja 2tuntia sitten lähtö, 'tunti on niin lyhyt aika ettei välttämättä oo vielä ehtiny tapahtua mitään, mutta jos tuntuu et tahdot jotain sairaalan palveluita niin saa tulla.' Puoliskoni totesi että enää ei odoteta. Niinpä matka kohti sairaalaa alkoi ponnistuksella vessassa ennen autoon menoa ja päättyi 30km ennen Kotkaa kun supistukset jatkuivat ja muutama tahaton ponnistus myöhemmin vauvan pään pystyi puoliskonikin käsin  tuntemaan ja itse kiemurtelin kyljelleen takapenkillä. Auto pysähdyksiin, ulos, maahan, housut pois ja vauva maailmaan! Vastasyntynyttä tuli ihmettelemään 4 kanssa autoilijaa, kaksi naista ja kaksi miestä. Naiset kökkivät kanssani maassa vauvan ympärillä. Toinen heistä oli lääkäri joka totesi vauvan hyvän väriseksi, vaikka varpaat olikin siniset. Puoliskoni toi pyyhkeen joka oli penkin suojana ja hupparin ja niin jatkettiin matkaa ambulanssia vastaan.  Napanuora katkaistiin lanssissa ja istukkakin syntyi sinne. Vauva parkaisi kunnolla kun aurinko osui silmiin. Sairaalaan päästiin ja synnytys salissa puoliskoni pääsi istumaan ja sai mehua. Vauva mitattiin punnittiin pestiin ja puettiin ja itse sain 4 tikkiä.


Osastolla vietimme 3 päivää. Vaikka ensimmäinen ajatus oli että mitä ihmettä me tehdään täällä kolme päivää,  niin aika kului tosi nopeasti. Ja silloin toisena päivänä tunsi itsensä jo aika varmaksi että kyllä me pärjätään, niin kolmantena

 päivänä  sai hyvillä mielin lähteä kotiin. Lähtöpäivän syöttöpunnituksessa vauva sai +55g eli maitokin nousi aika nopsaa. Tosin kyllähän toisena yönä vaihdettiinkin kylkeä tunnin välein ja vauva oli vaippasillaan vieressä ihan koko ajan.

Rv39+5 syntyi meidän pikku Tuhina neiti. 50cm 3780g. Pientareelle matkalla sairaalaan.


Kaikki meni niin itsestään ja nopeasti, ettei tässä mitään aihetta ole traumatisoitua. Kivuliainta oli supistukset ja kamalinta "kakkatuleehousuun"-tunne, kun vauva syntyi kaikki loppui. Kuitenkin mietityttää että mitäs sitten joskus kun tulee Tuhinan aika saada pikkusisarus. Synnyttämistä en pelkää, mutta jos tahtoisi ehtiä sinne sairaalaan niin pitäiskö lähteä viikkoa ennen? Vai suosiolla suunniteltu kotisynnytys, onhan tässä jo yks luomuvauva syntynyt? Kun kuulemma seuraavilla on tapana syntyä esikoista nopeammin... Kaiken varalta mieluiten sinne sairaalaan ensi kerralla kuitenkin vaikka luultavasti yhtä suunnittelemattomasti samoilla toiveilla....

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !