Kaksplus.fi

Oi vauveli

Tuhina nukahti syliini, siirrän hänet sitteriin kun katsomme vielä leffaa puoliskoni kanssa. Jonkun ajan päästä hän herää ja puoliskoni ottaa hänet syliin. Pienen laulutuokion oi kyllä meillä isi laulaa vauvalle jälkeen syötän Tuhinaa uudestaan ja hän nukahtaa. 

Siinä hän on.Tuhina edelleen niin pieni vaikka onkin hurjasti kasvanut. 

Aivan mahdottoman suloinen, meidän oma. 

Meidän rakas. Meidän vauva.

92 päivää

13 viikkoa ja 1 päivä


Tai sitten ihan vaan kolme kuukautta.  Ja edelleen välistä tulee tunne "onpa hassua ja ihmeellistä meillä on vauva." . Hassua. Jännittävää. Hyvällä tapaa outoa. Ennenkaikkea huonoista päivistä tai paremminkin hetkistä huolimatta aivan ihanaa.

Vähän reilu viikko sitten saatiin ihan oikea lelukaari. Tämän viikon aikana Tuhina on oppinut kääntymään napansa ympäri, selällään ja mahallaan ja löytyykin monesti poikittain tuon kaaren alta. Hän myös heittäytyy selälleen kainaloon maatessaan vatsallaan puoliskoni sylissä.


Muutaman iltaitkun tulkitsen puhtaasti kiukuksi siitä että laitoin vaipan. Meidän iltaruutini on klo 1900 koko kehon rasvaus ja samalla ilmakylpyä ja sitten vaippa ja yöppäri ja rinnalle nukahtamaan, se on rutiini vaikka nyt ollaankin vähän jouduttu soveltamaan tätä nukahtamista välillä. Ilmeisestikin ilmakylvyn aikana tää kääntymisen harjoittelu onnistuu paremmin ja siitä tuo vaipanlaittokiukku. Harmi ettei näitä ilta nukahtamisia ja yöllisiä syöntejä helpota yhtään nuo maanantaina saadut 3kk rokotteet.

Meidän pikku Tuhinalla on mahdottoman suloinen hymy, eikä sitä piilotella. Juttuakin tulee paljon niin lelukaaren leluille kuin meille aikuisillekin. Jokin aika sitten Tuhina on alkanut juttelemaan myös kesken syömisen,  tuijottaen mua silmiin ja hymyillen höpöttäen, olen myös oppinut että tämä on välillä merkki röyhtäisyn tarpeesta.


Mulla on tosi vähän kokemusta vauvojen hoidosta, eli en voi verrata Tuhinaa muihin vauvoihin ja äidin mielipide taitaa aina olla puolueellinen joten älkää nyt suuttuko mutta... Kerron joka päivä Tuhinalle että hän on ihana ja kaunis ja hurjan rakas ja maailmanparas vauva. Tosin pari kertaa kyllä pohdin hieman omatunto soimaten että jos nyt Tuhina on maailmanparas vauva niin voinko sanoa samaa toivottavasti tuleville sisaruksille, mutta tulin lopputulokseen että Tuhina on vain hetken vauva joten seuraavatkin saavat olla oman vauva-aikansa maailmanparhaita.

Tänään skipattiin kerhoilu, rokotuksista uuvahtanut Tuhina nukkui eilen lähes koko päivän siihen saakka kun puoliskoni tuli koulusta joten ajattelin ettei mennä kerhoon vaan annetaan nukkua rauhassa mikäli tänään sattuisi olemaan samanlainen päivä. Yöllä neiti oli herätessään tosi itkuinen joten annettiin panadolia minkä jälkeen hän nukahti rinnalle. Voi pientä rassua. Ja no tänään Tuhina oli aamupäivällä erittäin seurallinen ja virkeä ja raivosi rinnalle, raivosi myös yöllä eli osittain jätettiin kerhoon menemättä ihan vaan koska miekin halusin nukkua.


Tuhina nukkui kaksi tuntia parvekkeella ja sillä välin mie sain melkein kaikki vaatteet viikattua kaappeihin. Illasta Tuhina taas puklaili paljon ja oli vaikea nukahtaa. Hieman hänellä on lämpö noussut mutta alle 37 näytti kuumemittari. Ja arvatkaapa mitä! Kolmen kuukauden kunniaksi Tuhina kääntyi ilmakylvyn aikana kolme kertaa vatsaltaan selälleen! Mutta ei vielä saatu sitä videolle, yritystä oli kyllä.

Tämän kolmen kuukauden aikana olen oppinut että Tuhina itkee vaippaa, nälkää ja väsyä. Pisimmät päikkärit nukutaan parvekkeella. Tuhina on nyt vasta alkanut ymmärtämään tutin syömisen mutta me käytetään sitä vain jos hän ei meinaa rauhoittua autossa ja vaunuissa. Tuhina hymyilee todella leveästi mutta ei osaa vielä nauraa ääneen. Hän katselee tarkkaavaisesti ympäristöään. Yksi parhaita leluja on pukluriepu.

Tuhina on oppinut tarttumaan lelukaaren leluihin ja hakkaamaan mun rintakehää syödessään, kaiken muun liikkumisen lisäksi. Nyrkkien lisäksi myös lelut löytää nykyään tiensä Tuhinan suuhun. Ja voi sitä kuolan määrä.


Mun onnistuminen unelmien äitinä on sitä tasoa että Tuhina on puhdas ja suurimman osan ajasta tyytyväinen, koti ja minä taas vuorotellen pommin jäljiltä ja mitä siihen "tervetuloa katettuun pöytään koulusta rakkaani" tulee... se voidaan unohtaa ainakin toistaiseksi.

Tuhina on ykkönen ja oma syöminen, nukkuminen, vessassa käyminen on vasta sen jälkeen. Parhaani mukaan yritän kokkailla kuitenkin ennen kuin maha kurnii kamalasti ja muutenkin jotain napostella pitkin päivää - tällä hetkellä popsin muroja kuin karkkia, ilman maitoa. Syöminen on ollut pakko laittaa muutenkin etusijalle vaikka sitten Tuhina joutuukin välillä ähisemään hetken kauemmin, jos minä en syö ei Tuhinallekaan riitä maitoa. Ja maitobaari on tällähetkellä se mun tärkein ammatti. Onneksi nykyään havahtuu omaan nälkään herkemmin kuin silloin alussa ensimmäisen kuukauden aikana sen saattoi totaalisesti unohtaa, joskin tuntuu että mulla on kokoajan nälkä. 

3kk neuvolassa Tuhina on kasvanut taas tasaisesti. Pientä kuivan ihon ongelmaa meillä on poskissa ja taipeissa, mutta oikeilla rasvoilla nekin näyttää jäävän historiaan tämän viikon aikana, paitsi ne posket.

4 kommenttia

  1. Voi vitsi... Sää oot äiti. Ja Tuhina NIIN SULOINEN. <3

    VastaaPoista
  2. Voi että mua harmittaa kun en oo kirjottanu blogia (tai jotain muuta) aikasemmin! Olis niin ihana myöhemmin lukee fiiliksiä ihan lasten ensihetkistä, ja tarkistaa vaikka just ekat hymyt yms kun enpä kyllä muista niitä. Just tämmösiä ihan perusjuttuja olis niin hyvä fiilistellä jälkeenpäin!

    Ja mulla on kolmen vuoden jälkeenkin olo että "onpa hassua että meillä on lapsi(a)" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie sain vauvakirjan babyshowerissa, mutta sinnekin on ekoihin kertoihin kirjattuna n.X kk ikäisenä aika moneen kohtaan. Tuon ekan kääntymisen kirjasin päivämäärällä :D

      On tämä äitiys vaan niin jännää ja ihmeellistä :D

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !