Kaksplus.fi

Minne katosi kaksi viikkoa

Tällä viikolla ollaan oltu suurimmaksi osaksi kotona. Taas. Edelleen. Ja räkäisinä kaikki kolme. Tuhina alkaa nyt onneksi olemaan parempaan päin, samoin puoliskoni jolle ainoana nousi kuumekin. Minun räkäpäästä ei kannata puhuakaan, isi sanoo sitä krooniseksi flunsaksi.

Ollaan puoliskoni kanssa opeteltu sarvikuonon käyttöä ja syöty. Nyt viimein myös maltoin pyykätä vain yhden koneellisen per päivä ja oikeassa olin se toimii. Yhden koneellisen vaatteet jaksan vielä hyvin "tässä ohimennen" viikata kaappiin ja uudet levittää kuivumaan. Olen kyllä myös pienentänyt koneellisia kun tuntui ettei vaatteet tulleet aivan halutun raikkaiksi.

Samoin sain aikaiseksi siivota vähän joka päivä. Ja torstaina me siivottiin ihan kunnolla. Perjantaina jäi siivoukset ja pyykkäykset, mutta sitä ei lasketa koska perjantaina oltiin Kotkassa, allergialääkärillä. 

Samoin lauantaina muttei sitäkään lasketa koska lauantaina matkattiin mummon ja papan kyydissä porvooseen serkkuni synttäreille. Ja en voi kuin nauraa ja ihmetellä kuinka pähkähullu eno mulla oikein on, kaikella rakkaudella. Yhtä hulvatonta ihmistä saa kyllä etsiä. Tuhina on varastanut myös meidän enon perheen sydämet, uskallan väittää että jopa sen lukioikäisen nuorenmiehen.

Lauantaista sen verran että kiitos mummo ja pappa kuskaamisesta ja matkaseurasta! Kiitos enon perheelle (erityisesti vaimolle) kutsusta, tarjoiluista ja Tuhinan hoivaamisesta. Kiitos rakas eno nauruista ja Tuhinan viihdyttämisestä. Kiitos molemmat serkkusein että olette olemassa (tästä kyllä varmaan pitäisi kiittää enoa ja vaimoaan....) hulvaton koko perhe! Pidemmänkin aikaa oltaisi voitu viihtyä :)


Perjantaista ja kotkan reissusta ei ole vielä juuri sanottavaa kun tulokset on kuulematta, mutta kiitos Sirli matkaseurasta!

Torstaina aamupäivällä nähtiin mun entistä työkaveria jonka kanssa aloitettiin yhtäaikaa ja joka ennen joulua jo siirtyi muihin töihin ja jota en sen jälkeen olekaan nähnyt kertaakaan. Ihan vaan koska aina unohtunut vaikka monta kertaa ollaan puhuttu että milloinka nähtäisiin. 

Iltapäivällä taas meille tuli mun vanha ystävä, nuorten naisten leirien ajoilta. Häntäkään en ole nähnyt moneen vuoteen, kunnes talvella hän ilmoitti heidän muuttavan tänne samaan kaupunkiin ja nyt ollaan nähty jo kahdesti. Meidän ikäryhmässä NN leireillä oli meitä vain viisi, sama porukka joka vuosi, joten tuumailtiin että meidän pitäisi nähdä koko porukalla taas! Sitten kun se viides tulee takaisin kotiin lähetystyöstään.

Keskiviikko oli ensimmäinen päivä kun liikuttiin ulos, kaverin ykkös synttäreille! Kyllä muuten piristi vähän käydä moikkaamassa muita vauvoja ja äitejä. Tarjoilut, niin kuin aina tällä äidillä, oli aivan mahtavan maistuvat ja synttärikakku hieno!

Mitäs muuta tapahtui.... no Tuhinaa on kylvetetty ja uitettu kylpyammeessa lähes joka päivä koska soseiden syöminen on niin siistiä puuhaa. Ja paloihan meiltä yksi ilta sulake. Se sulake joka kohdistui vessaan ja keittiöön tottakai. Tiistai ja maanantai menikin kotona, pyykäten ja räkäpäänä hengaten.

Tänään sunnuntaina käytiin aamupäivällä kirkossa, otettiin kunnon päikkärit ja vietettiin iltaa anoppilassa ihan keittiön pöydän ääressä keskustellen ja elämää ihmetellen ja suunnitellen. Tällä hetkellä, räkäpäästä ja isosta kipeästä niistämisfinnistä huolimatta olo on oikein onnellinen. Siispä silmät kiinni ja hymyssä suin unelle!


Tämä pätkä jäi luonnoksiin lojumaan ja kuviaan odottamaan, ajatus oli viimeistään viime tiistaina julkaista kun tekstikin valmistui jo sunnuntaina. Toisinpa vaan taas kävi. Kuvat jää nyt vielä koska puhelin herjaa olevansa niin täynnä kuvia ettei muisti riitä edes kuvien katseluun ja en ole kertaakaan tietokoneen ääreen ehtinyt istahtaa kuvien siirtopuuhiin.


Viime viikosta ei juuri jäänyt kerrottavaa. Maanantaina oltiin hellikerhossa, tiistaina käytiin hoitamassa asioita ja tulostamassaa liitteitä appivanhempien työpaikalla ja keskiviikkona hoidettiin loput juoksevatasiat ja käytiin moikkaamassa tuota leirikaveria ja hänen söpöä koiraa, Lunaa ja mun huuli turposi. Loppuviikko oltiinkin koko perheen voimin kotona vatsataudissa, kaikki kolme. 


Tänään 30.3. soitti lääkäri allergiatestien tuloksista siispä siitä ja myös siitä hiihtoloman käsityöprojektista (jonka kuvat taitaa puhelinta tukkia...) ainakin tulossa, E H K Ä jopa tämän kuun puolella vielä. Toivottavasti. Oli tuolla muutama muukin juttu jo odottamassa vuoroaan vaikka blogi itsessään vähän hiljenikin.


Hauskaa takatalvea :D

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !