Kaksplus.fi

Offline

Puoliskoni keksi eilen illalla että pidetään perhepäivä tänään. Sovittiin että tietokonetta, padia ja puhelimia ei käytetä ennen ilta kahdeksaa. Okei tekstarit, puhelut ja whatsapp sallittiin.

Tuhina herätti minut kivasti jo puoli kuudelta ensimmäisen kerran, mutta ei aloitettu päivää ihan niin aikaisin. Ehdin hoitaa aamupalan ja pesun ja yhden lakanasatsin pyykkiin ja otettiin vielä ainakin tunnin mittaiset torkutkin Tuhinan kanssa ennen lounasta.

Muutama juttuidea piti kirjata nopeasti ylös ennen kuin unohtuu (tätä padin käyttöä ei lasketa koska puoliskoni nukkui  vielä) ja juttelin äidin ja isosiskoni ja yhden serkunkin kanssa puhelimessa ennen kuin laitoin Tuhinan lounaan jälkeen päikkäreille parvekkeelle. Lopulta kömmin itsekin takaisin peiton alle ja nukahdin. Herättiin vasta vähän ennen neljää kun Tuhina heräsi. Puoliskoni nukkui tuon koko ajan, herättelyistä huolimatta.

Alunperin meidän perhepäivän oli tarkoitus loppua kuudelta, mutta kun nukutti noin hyvin niin siirrettiin se suosiolla kahdeksaan. 

Käytiin yhdessä puistossa, Tuhina vaan ei näytä vielä innostuvan keinumisesta ja muutenkin vaikuttaa ulkona kovin mietteliäältä ennen kuin innostuu edes konttailemaan. Tuhina tarkkaili hiekkaleikkejä ja maistoi lapiota ja muottia.

Käytiin ruokakaupassa kävellen ja syötiin keittiössä, ruokapöydän ääressä! Syötin Tuhinalle soseen samalla kun puoliskoni kokkasi ja sitten syötiin yhdessä Tuhinan leikkiessä mukilla ja lusikoilla syöttötuolissa.

Loppupäivä vietettiin sohvalla kun syötiin vähän liikaa. Mikähän siinä on kun tortilloja tulee aina syötyä ähkyksi asti! Katsottiin netflixiä ja havahduttiin lopulta varttia vailla yhdeksän että kohta Tuhinalle iltapala ja nukkumaan meno. 

Puistossa otin muutamia kuvia kameraan, mutta hukkasin sen kun tultiin kotiin. Ehkä se on jossain kengässä tai tyynyn alla.... Pihalle lähtiessä me jätettiin molemmat puhelimet kotiin. 

Nyt Tuhina on nukkunut hyvän tovin jo, puoliskoni katsoo koneella omia juttujaan ja minä kirjoitan omiani vielä ennen kuin menen nukkumaan.

Parasta tässä offline päivässä oli se että keskityttiin siihen mitä tapahtuu tässä ja nyt. 

Sain pitkästä aikaa nukkua pitkät päikkärit ja vieläpä oman kullan kainalossa! Kainalo on harvinaista herkkua kun Tuhina nukkuu puolet yöstä meidän välissä ja potkii vuoroin kumpaakin plus puoliskoni tulee minun jälkeeni nukkumaan. (Mun unihiekka vaikuttaa 10-45min se  jälkeen kun Tuhina on viety sänkyyn, usein siis kesken jakson ja ennen ilta yhtätoista.)

Oli myös ihana syödä oikeasti keittiössä ja keskittyä siihen syömiseen sen sijaan että toisella kädellä syö ja toisella räplää puhelinta ja toinen silmä vahtii telkkaria kun toinen silmä seuraa Tuhinaa.

Monesti päivän askareiden lomassa unohtuu ihmiset kun keskittyy vain tekemättömiin kotitöihin. Lopulta illalla hetkeksi hengähdän ja piiloudun sohvannurkkaan padi naaman edessä kirjoittamaan, unohdun selaamaan facebookkia tai tuhlaan aikaa pelaamalla facebookin pelejä. Uuvuttaneen koulupäivän jälkeen myös puoliskoni on helppo piiloutua tietokoneelle, kuulokkeet päässään ja ympäröivä maailma on suljettu. Tai vaihtoehtoisesti kökötetään molemmat siellä sohvan nurkassa ja tuijotetaan telkkaria.

Mulla on ihana perhe, josta oon super kiitollinen ja onnellinen ja kyllä, me aiotaan pitää perhepäiviä jatkossakin. Unohdetaan meidän tylsät rentoutumisavat ja keksitään parempia tapoja nollata päät, yhdessä, perheenä -puistossa, lenkillä, uimahallissa ..... nii in meinattiin että aletaan lenkkeillä!

Perheestähän tässä arjessa on muutenkin kyse, eikä vain arjen suorittamisesta.

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !