Kaksplus.fi

Hihittäjä

Meidän arki koki pienoisen muutoksen kun lopetin imettämisen. Suurimpana jännitettiin tietenkin millä lapsen saisi rauhoittumaan - joskus luulen että meidän lapsi on lohtusyöjä koska ei ole vaivaa jota äidinmaito ei olisi parantanut-, mitä nopeaksi välipalaksi - nälkä kun ei välitä ollaanko kotona vai ekstempore kauppareissulta päädytty kaverin olohuoneesee, mutta ehkä eniten jännitti millä lapsen saa päiväunille - lapsen joka on oppinut nukahtamaan rinnalle ja joka on lähes aina ja vain koko pienen elämänsä ajan nukutettu rinnalle. Tietysti poikkeuksena vaunuihin ja autoon nukahtaminen, joita ennen toki imetin, aina. 

Ensimmäisen kerran katsottiin puoliskoni kanssa toisiamme sormi suussa, että hetkonen, kun mummolavierailun jälkeen oli aika laittaa Tuhina päikkäreille. Tuolloin yöimetyksen lopettamisesta oli noin kaksi viikkoa ja kahden yön vierailuun päätettiin lopettaa imetys kokonaan.


Ensimmäinen imetyksen korvaaja oli satukirja. Toisinaan Tuhina taas kiipeää täsmällisesti yhden aikaan syliini, painaa päänsä rintaani vasten ja nukahtaa. Sänkyyn hän harvemmin yksin nukahtaa mutta kaverin kanssa kyllä.

Tähän mennessä olen lukenut kirjoja jotka olen säästänyt tai Tuhina on saanut lahjaksi. Mutta ehdoton lempparini ja paras tainnuttaja on ollut Roddy Doylen Hihittäjä hoito. Se on mainiota viihdettä myös äidille ja isille!

Matkamakuniaan ei toimi, mahtaa olla liian jännittävä. Prinsessa ruususessa on niin isot ja värikkäät kuvat että ne häiritsevät nukahtamista, vaikka muuten kyllä lastenkirjoissa kuuluukin olla isot ja värikkäät kuvat. Pikku prinssi taas toimii. Turlutiinit muuttavat on ilmeisesti tylsä Tuhinan mielestä koska hän ei ole vielä kertaakaan rauhoittunut kuuntelemaan. Toisinsanoen karkaa pois paikalta.



Mutta tämäkin teksti sai nimensä hihittäjiltä, koska se on vain niin mainio kirja! Tarkoitus oli siis hehkuttaa kuinka meillä nukahdetaan päivällä ja illalla tuohon lukemiseen, mutta mun oli pakko vaihtaa kirjaa. Lukiessani saman kirjan läpi parikin kertaa viikossa, opin sen lähes ulkoa ja menin sekaisin. Joka sivulla tuntui että me ollaan luettu tämä jo ja teki mieli skipata ja etsiä se kohta johon oikeasti ollaan jääty - vaikka se kohta oli siinä. Totesin että nyt on pidettävä tauko hihittäjistä. Sama varmaan käy kaikkien kirjojen kohdalla jossain kohtaa :D Kaiken lisäksi meillä on ollut viimeaikoina pieniä päiväunirutiini ongelmiakin...

Jokatapauksessa kävi mielessä että oppiko Tuhina sanomaan "kakka" juuri tämän kirjan ansiosta?

2 kommenttia

  1. Heheh tiiän tunteen.. Mulla alkaa tulla korvista "mitkä asiat ovat punaisia" :D sit tillitellään sata kertaa punaisia kuvia. Mut se on Leon mielestä kiinnostava kirja ni mikäs siinä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä vain lapsen kanssa ja lapsen takia :D

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !