Kaksplus.fi

Jekkuvauva

Sinä aikana, kun välteltiin kerhoja, ehdittiin käydä kahdesti neuvolassa vauvan rutiinikäynneillä. Kaksikuinen Jekku oli tyytyväinen kasvoi hyvin ja paino nousi hyvin rintamaidolla, iho oli vähän kuiva, mutta muuten siisti eikä sen pahempia ihottumia. Kaksikuinen Jekku oli kasvanut painokontrollikäynnistä jälleen kaksi senttiä pituutta. Hän osoitti olevansa vallan iloinen ja veikeä. Ympäröivä maailma kiinnosti jonkin verran, mutta lähinnä vain nauttien ympärillä häärivien läheisten huomiosta ja jutustelusta vastaten jokeltaen ja nauraen.

Kolmekuinen Jekku oli kasvanut reilut puolitoista senttiä. Kolmekuinen Jekku on hyvävointinen ja tyytyväinen, nostelee päätään ja ylävartaloaan mahallaan maaten ja tavoittelee  edessään olevia tavaroita. Iho on syksyn mittaan kuivunut, eli lisätään rasvailuja. Heti kolmenkuukauden iän saavutettuaan Jekku päätti alkaa kääntymään vatsalleen. Muutaman kerran hän on jo aiemminkin kääntynyt, mutta tuon päivän merkitsin vauvakirjaan. Sen jälkeen mahallaan ollaankin vietetty aika paljon aikaa. Pois kääntyminen onnistuu sekin, mutta taitaa olla vielä enemmän vahinko, kuin tarkoituksellinen.


Koska Jekku on unissaan raapinut otsansa ruvelle, pidetään hänellä mahdollisimman paljon tumppuja ja bodeja joissa on sormien päälle käännettävä huppu hihansuissa. Tällä kaverilla on lähes taukoamatta nyrkit suussa joten bodit ja tumput ovat aivan märkiä. Onneksi käsillä voi tehdä nykyään paljon muutakin, kuten pitää niitä suoraan ylöspäin ja tuijotella nyrkkeihin samalla höpötellen ja voi niillä jo tarttuakin.

Ollaan tarjottu ristiäislahjana saatua skiphopin siiliä ja sen kanssa leikkiminen onnistuu aina välillä. Satunnaisesti käsiin tarttuu myös kaikkea muutakin kuten duploja, vaatteita tai peitto/lakana jonka päällä Jekku makaa. Sitterin lelukaari pääsi myös käyttöön ja pienet kädet tutkivat helisevää apinaa ja koalakarhua.

Nyrkkien lisäksi Elpu on kiinnostava ja hänen tekemisiään on jo alettu tarkkailemaan. Isin kanssa tulee parhaimmat naurut. Onneksi äidillekin jutellaan syömisen lomassa ja välillä muutenkin. Jekku on alkanut pitämään enemmänkin ääntä, nykyään hän huikailee ja kiljahtelee tyytyväisesti lattialla tai sitterissä köllötellessään. Toki pitkään mahallaan olon jälkeen tulee myös kiukkuitku. Mutta on nämä vauvan ääntelyt vaan niin ihania. Sehän juttelee jo paljon!


Ensimmäisestä rokotteesta, jonka Jekku sai ollessaan seitsemän viikkoinen, en huomannut mitään suurempia sivuoireita. Nyt kolmekuisen rokotteiden jälkeen Jekku oli hetken aikaa hieman tyytymättömämpi, eli enemmän sylissä. Rokotteen laittoa lukuunottamatta selvittiin siis aika helpolla. Pistettävät rokotteet on aina yhtä kamalia myös äidille. Nyt vasta muistin, että Elpun aikaan imetin häntä aina samalla, kun rokotus laitettiin.

Jekun päikkärirytmi ei ole juuri kärsinyt kerhottomuuden aikana. Aamupäivällä hän nukkuu yhdet lyhyemmät unet, päivällä pitkät unet eli kolmesta neljään tunia ja illalla saattaa torkahdella vielä syönnin yhteydessä. Yöunille poika käy kymmenen aikaan ja sitä ennen on havaittavissa hieman kiukkua ja sekä sylin että maidon tankkausta.


Sain taas huomata, että meidän vauvat on selvästi tehty nukkumaan ulkona. Rattaissa unta riittää useamman tunnin, mutta sisällä uni on jotenkin levotonta. Sisällä nukkumista ei suinkaan auta se, että meidän perheen isosisko on oppinut herättämään. Elpu tulee naaman eteen ja huutaa "HEVÄÄÄ UKKO". Niin että yritäpä nyt siinä sitten nukkua.

Kamalaa, että meidän pikkuvauva on aivan kohta jo nelikuinen ja nyt kun hän pääsee mahalleen ja välillä selälleen niin kohtahan se jo lähtee eteenpäin! Söpöhän poika on edelleen kuin mikä, mutta ei enää mikään pienen pieni koko ajan nukkuva pikkuvauva. On tämä vauvan kasvu vain niin ristiriitaista. Ihanaa ja jännittävää ja samalla niin kamalan haikeaa!

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !