Kaksplus.fi

Nelikuinen

Viime viikolla käytiin neljäkuisen neuvolalääkärissä. Se olikin Jekku-ukon ensimmäinen neuvolakäynti ilman Elpua, joka jäi isin kanssa kotiin. Vauva kasvaa tasaisesti ja on edelleen hurjan tyytyväinen pikkumies. Pituutta oli tullut hieman vajaat kaksi senttiä ja painokin noussut miltei puoli kiloa, pipomittaan Ukko sai reilun sentin lisää.

Lääkärin tarkastuksessa kaikki oli aivan hyvin. Neuvolakorttiin tuli maininta kuivasta ihosta raajoissa ja posken ihottumasta. Neuvolapäivänä oikeassa poskessa oli näppyä, samankaltaista mitä Elpulla aikanaan. Sitä hieman mietittiin ja lääkäri mietti jo prick-testejä, kun kuuli kuinka allerginen Elpu on. Meidän terkkari kuitenkin muisteli, ettei prickejä taidettu tehdä näin pienille. Elpulle ei ainakaan.


Sen enempää aiheesta ei neuvolassa keskusteltu, koska meillä oli seuraavana aamuna Elpun kontrollikäynti lastenpolilla ja ajattelin kysyä siellä ohimennen myös Jekusta. Lastenpolin lääkäri mietti pakkasen yhteyttä, kun atopia taitaa olla itsestään selvää meidän geeneillä. Tuumasi myös, että voidaan ottaa verikokeet jossain kohtaa, nyt kun aletaan maistelemaan soseitakin.

Sunnuntaina tuo 4kk ikä ja saman verran täysimetystä saavutettiin. Jekku sai tiistaina kolme pientä lusikallista porkkana-peruna sosetta ja eilen saman verran maissisosetta. Edetään siis hitaasti, mutta maistelut on aloitetu. Jotenkin mulle jäi neuvolasta sellainen käsitys, että meidän oletettiin aloittavan maistelut nyt, eikä muuta vaihtoehtoa edes "annettu", vaikka Elpua halusin täysimettää sen 6kk. Painon noususta ei sanottu mitään, mutta jälkikäteen tuli vähän sellainen olo, että soseiden aloituksesta huomautettiin painon kirjaamisen yhteydessä. 

Nelikuinen ei muutenkaan ole enää mikään pikku vauva. Suunta alkaa olla ylöspäin ja eteenpäin. Sylissä ollessaan Jekku on jo muutaman viikon ajan vängännyt väkisin istumaan ja siinä viihtyykin tosi hyvin. Rattaat on olleet vähän makuuasentoa kohommalla jo pari kuukautta, että räkänokan olisi helpompi hengittää nukkuessaan. Ainakin vielä toistaiseksi rattaissa köllötellään hereillä ollessaankin. Suurimman osan vaunutteluajasta Jekku nukkuu. Oltiinpa ihan oikeasti ulkoilemassa tai siirtymässä paikasta a paikkaan b tai ostoksilla.


Vatsallaan maatessa hän leputtaa päätään lattialla ja niskan väsymisestä johtuvat kiukut on selvästi vähenemään päin. Vasemman kyljen kautta kääntyminen on edelleen tosi haevinaista, mutta sitterissä maatessaan Jekku on usein mutkalla vasemmalla kyljellään. Sitterin lelukaari ja leikkimatto härpäkkeineen ovat päässeet käyttöön. Leluja kurkotellaan, niihin tartutaan ja niille jutellaan. Kaikki mikä käsiin sattuu menee suuhun, paitsi tutti. Kädet ja yöpuku kuuluu myös lussutettaviin, mutta tutti ei pysy suussa sitten millään.

Ympäröivä maailma on alkanut kiinnostaa jo niin paljon, että ukko syö parhaiten, suurimmalla hartaudella ja keskittymisellä unissaan. Eli öisin tai jo haalariin puettuna ennen päikkäreitä. Imetyskorun saadessani se oli lähinnä omana pitistyksenäni, mutta nyt Jekku on todella löytänyt sen myös ja se pääsee tosi toimiin.

Muutamalla sanalla sanottuna Jekku on iloinen, tyytyväinen, seurallinen, hyvä uninen ja hauska vauva! ❤

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !