Puhelimeen unohdetut kuvat - 2

Puhelimen muistin piipatessa jatkuvasti on aika tyhjentää kuvat puhelimesta. Joukosta löytyy liuta kuvia, jotka eivät syystä tai toisesta ole päässeet mihinkään. Siksipä nyt seuraa puhelimeen puhelimen muistiin tallentuneita hetkiä kuvina kuukauden ajalta.

Helmikuun unohdetut kuvat




Käytiin syömässä puoliskoni mummon luona ja lähtiessä nappasin kuvan mun huulirasvasta. Sen piti päätyä instaan, mutta en koskaan ehtinyt ladata sitä sinne. Huulirasvakin oli kuvan jälkeen hukassa reilun kuukauden, kun se löytyi pääsiäisenä mummun lapsille kasaamasta kirkkolaukusta. 

Yhtenä yönä heräsin syöttämään Jekkua ja ihmettelin miten voi olla sormet aivan tunnottomat ja sitten siinä risti-istunnassa imettäessä ihmettelin mitkä ihmeen painaumat mun polveen on jäänyt. Ja kollaasin kuvat on räpsäisty kesken siivouksen.


Helmikuussa hypättiin bussilla Jyväskylään lasten kanssa, nämä kuvat on siltä reissulta. Jyväskylässä päivittäinen ulkoilu on rutiini, josta ei poiketa, paitsi jos lapset sattuu nukahtamaan kesken pukemisen, kuten kuvasta näkee. Käytiin tutustumassa Jyväskylän Kankaalle rakennettuun uuteen kerrostaloon mummun kanssa. Talvella luistelu ja pulkkailu kuului myös mummun ja vaarin luona päivien vakio ohjelmiin.

Tällä reissulla vietin myös pienen hetken aivan yksin Jyväskylän keskustassa. Lapset jäivät äitini kanssa kirkolle Apuyhdityksen toimintaan, kun minä suuntasin apteekkiin ja tarrakauppaan. Ostin siis tarvikkeet ja tarroja Elpun palkintotaulua varten. Kun nyt kerran yksin pääsin kaupoille, niin ostin Bodyshopista tuliaisia puoliskolleni ja kävin Kultajousessa fiilistelemässä sormuksia. Multahan edelleen puuttuu vihkisormus ja tammikuussa kolmannen hääpäivän kunniaksi hääjuhla- ja vihkisormuskuume nostivat päätään. Tämä kauppareissu kesti peräti puolituntia.


Kotiuduttiin laskiaiseksi ja käytiin pulkkamäessä kotieläinpihan talvitapahtumassa. Pulkkailusta ei ole kuvaa, mutta eväiden syönninjälkeen keinumisesta kyllä. Suurin aikatauluttaja kotiinpaluulle oli kuitenkin kuvaustreffit Sanna Vornasen kanssa. Edelleen joka päivä hämmästelen kuinka söpöt lapse meillä onkaan ja Sannan ottamat kuvat on aivan ihania! 

Torstaisin, kun puoliskoni lähti illalla sählyyn, minä ja lapset käytiin iltakävelyille. Välillä oli vaunut, välillä rattikelkka ja reppu. Jekku muuten nukkuu nämä iltalenkit joka kerta, edelleen. Helmikuussa Jekku sai myös maistaa vadelmia ensimmäistä kertaa samalla, kun minä tajusin että tosiaan puuroakin voisi alkaa syömään.

Kuvia teemukeista mulla oli joku sata, koska joka kerta kun avaan muumi roibosteen, ihmettelin miten tuo lanka voi olla noin! Paistettiin myös viimeiset joulutortut helmikuussa. Ja tallensin instagramista kuvan blogin edellisestä ulkoasusta.


2 kommenttia

Ihana yllätys, kiitos kommentista !