Joululahjoja netistä + arvonta

Yhteistyössä Coolstuff.

Joulukuu alkaa parin yön päästä. Meidän perheen jouluvalmisteluihin kuuluu perinteisesti jouluvalot. Nyt olohuoneessa nököttää myös meidän ensimmäinen joulukuusi, jonka pallot ovat vähän siellä ja täällä lattialla, kaikkialla muualla paitsi kuusessa. Ollaan otettu vähän varaslähtö jouluun, ensimmäiset joulukinkut ja perunalaatikotkin on syöty. Torttutaikina pakkasessa ja luumumarmeladi jääkaapissa odottavat leipojiaan. Mutta joululahjat on hankkimatta, lastentoivekirjeet askartelematta, eikä kenelläkään ole joulukalenteriakaan. 

En ole miettinyt mitään erikoisempia lahjoja vain itselleni. Mutta jotain arkeen vaikuttavia joululahjatoiveitani olisi pyykinkuivausteline ja uudet yöpöydät. Yöpöydät on jo valittu. Meidän nykyisissä, anopilta lainatuissa yöpöydissä, on lasitasot, mikä on aika pelottavaa, kun Jekulla on tapana paukuttaa ja rummuttaa kaikkea mahdollista. Meidän ikean lasiset yövalot hajosivat jo. Toisen toki pudotin ihan itse, mutta toinen hajosi lasten sählätessä.


Sain valita Coolstuffilta muutamia tuotteita testiin ja koitin pitää mielessäni tulevan joulun, sekä sen mitä me todella tarvitaan ja mikä tulisi oikeasti käyttöön. Minulle iski valinnan vaikeus aika monta kertaa ja puntaroin eri tuotteiden haluamisen ja todellisen tarvitsemisen välillä. Eniten taisin selata ruoka & juomakategoriaa, mistä löytyi niin hauskoja mukeja ja tarjoilu astioita, kuin hattara-, jäätelö-, sorbettikonetta, vohvelirautaa ja erilaisia vihannesleikkureita ja twistereitä. En kuitenkaan uskonut, että kasvis kuivurille olisi tarpeeks käyttöä joten jatkoin tutkimista.

Toinen kovasti kuluttamani kategoriaosuus oli koti & puutarha. Olen jo pidempään halunnut kivat reppukoukut lapsille eteiseen. Huomasin hauskat kit - a - boo koukut ja ne olivat suosikkejani koko ajan. Elpu valitsi ruskeat laatikot, joiden raosta kurkistaa valkoinen kissa, kun koukkuna toimivaan kissan häntään ripustaa jotain. Toinen vaihtoehto oli musta laatikko valkoisella kissalla. Jekulle on joulutoiveissa oma reppu, niin hänkin saa oman koukkunsa käyttöön.


Harkitsin myös minulle ja puoliskolleni hauskoja koirankoppiavaintelineitä. Avaimet kun on aika usein muualla kuin paikoillaan. Muitakin avainten etsimistä helpottavia tuotteita oli, muunmuassa  Bluetooth paikantimet. Niitäkin oli eriominaisuuksilla ja lompakkoon sopivia. Mutta kun törmäsin ilmapallolamppuihin, en voinut vastustaa niitä.

Puoliskoni vähän naureskeli, kun näytin niitä ensimmäisen kerran. Mutta hei, nämä vaihtavat väriä, sopivat yövaloiksi ja ovat muovia! Hauskan muotoinen lamppu on taaperomagneetti, eikä värit tietenkään helpota. Onneksi nämä ovat taaperon kestävät, testattu on.



Itse tykkään saada lahjaksi käyttötavaroita ja mieluiten sellasia mitä ei vielä ole. Yksi mikä meidän autosta puuttuu on puhelimen paikka. Keskipaneelin lokerosta puhelimet vain lentelevät ja tähänkin pulmaan löysin useamman erilaisen ratkaisun Coolstuffin valikoimasta. Me valittiin imukupilla tuulilasiin kiinnitettävä grip go teline. Innoikkaina ei luettu ohjeita ja lätkästiin teline kojelautaan, ensimmäinen testimatka Jyväksylään oli siis farssi.

Puhelimen kiinnityksessä ei ollut mitään ongelmaa, pikemminkin haasteita puhelimen irrottamisessa. Mutta koko teline irtosi aika äkkiä kojelaudasta. Virheestä viisastuneena kotiin tullessa odotin, että auto lämpenee (ajoin n.10km) ja lätkäisin telineen tuulilasiin,  eikä loppumatkalla ollut mitään ongelmia.  Varsinkin pidemmillä matkoilla tälle on todellakin käyttöä.



Viimeisen tuotteen valitsin ihan puhtaasti lasten joululahjoja ajatellen. Kuvittelin jopa, että me vähän testataan miten peli sujuu ja sitten piilotan ja paketoin sen kuusen alle odottamaan jouluaattoa. Taidan jättää paketoinnin välistä, koska Elpu on penguin trap pelistä innoissaan ja halusi sen jopa sunnuntaina mukaan kirkkoon. 

Lasten alkeisyhdistysopettaja kuvasi peliä hyvin: taaperon kanssa se on kuin mäen laskua, äkkiä alas ja kiipeäminen on hidasta. Lyhykäisyydessään pelin idea on hakata jääpaloja tiputtamatta pigviiniä. Jekku ei vielä ymmärrä pelin säännöistä mitään, mutta Elpu malttaa odottaa jo omaa vuoroaan. Jäälautan kasaaminen on meidän kolmevuotiaalle vielä haastavaa, mutta yhdessä pelaaminen onkin parasta. Haluaisin haastaa puoliskoni vielä joku ilta, sitten kun lapset ovat nukkumassa.


Tässä muutama esimerkki coolstuff.fi monipuolisen valikoiman tuotteista. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin ja varsinkin star wars faneille! Nyt yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa 30€ arvoinen lahjakortti Coolstuffille!




SÄÄNNÖT
Klikkaa itsesi ➠ coolstuff.fi  ja linkkaa blogin kommenttiin mielestäsi hauskin lahjaidea. Muista myös toimiva sähköpostiosoite ☑️ 1 arpa
+
seuraa @sangynalla instagramissa ☑️ 1 arpa
+
tykkää Sängyn alla sivusta facebookissa ☑️ 1 arpa
=
max. 3 arpaa

*BONUS* jos olet lukijana myös bloggerissa tuplaat arpasi, eli max 6 arpaa. Lukijaksi voi liittyä painamalla sinistä "lue" nappia blogin vasemmassa alalaidassa.

Osallistua voi perjantaihin 8.12.2017 klo 2359 saakka, onnea arvontaan! 

Yhteistyössä Coolstuff.fi | en hyödy linkkien klikkauksista. 

Mitä isi shoppailee? - part 1

Aika usein oletetaan naisen tai äidin tekevän tiettyjä asioita kodin ja lasten eteen. Tottakai monesti nuo stereotypiat pitävätkin paikkansa ja vaikkeivat pitäisikään, on niissä kuitenkin niin paljon totuutta,  että jokainen nainen varmasti pystyy samaistumaan tai kuvittelemaan tilanteen elävästi mieleensä. Tämä on postaussarja kärjistetyistä stereotypioista, jotka on murskattu meidän perheessä.


Kodin laittaminen, sisustaminen, astioiden ostelu ja huonekalujen järjestäminen on naisten homma. 

Tai sitten ei.


Uusia laseja ostettiin rikkoutuneiden tilalle joulukuusen haku reissulla. Oltiin kyllä mukana koko perhe, mutta nämä ovat puoliskoni valitsemat, enkä valita.

Minun alunperin 2010 keväällä ostamat astiat alkavat vedellä viimeisiään, kaikkia oli joskus 6 nyt mukeja on kaapissa kaksi, ja toisesta puuttuu korva. Niiden korvaajiksi puoliskoni osti kesällä isoja harmaita mukeja.


Meidän uusi ruokailuryhmä on myös puoliskoni hankkima. Hän kertoi minulle siitä lähtiessään hakemaan sitä. Myös kuvassa näkyvä syöttötuoli on hänen tori.fi löytö.

TVtaso kuuluu tähän samaan muuten myös. Ja paistinpannut ja paistolastat tulee nyt äkkiseltään mieleen. Lasisen uunivuoankin hän taisi ostaa omineen, kun kerroin että sellainen tarvitaan.

Mitäs keittiötarvikkeita teidän miehet shoppailee?

Ps. Tein tästä aluksi listan, mutta päätinkin jakaa tämän postaus sarjaksi, stay tuned 👀

Lupa torkuttaa

Olin lasten kanssa viimeviikonlopun Jyväskylässä mummun ja vaarin luona. Mentiin omalla autolla, Jekku nukkui melkein koko matkan, loppu matka kuunneltiin itkua, ja Elpu kurkki takapenkiltä mun puhelimeen päin, jotta näki Peppi Pitkätossun. Oltiin reissussa perjantai-illasta maanantaihin. Elpu sai antaa isänpäivälahjan vaarille. Ja tottakai perinne on käydä mummun ja vaarin kanssa aina uimassa. Nyt jouduttiin jättämään mummu töiden pariin, mutta mukaan pääsi isosiskoni.


Reissuun mahtui uimisen lisäksi pari leffaa, Rottatuille ja Vaiana, lasten vedellessä samalla päiväunia, ehdittiin tehdä myös kasvonaamiot siskon ja äidin kanssa. Sunnuntai-iltana päädyin venyttämään lähtöä maanantaihin, vaikka alkuun mietin, että yötävasten olisi hyvä ajaa. Maanantai menikin sitten rennosti pakatessa ja kotiin ajaessa valoisaan aikaan.

Kotona tietenkin odottaa arki ja kotityöt ja yleensä suurin murhe on pyykkivuori.  Vaikka pyykkäisi perillä, tulee silti pyykkiä kotiinkin, ajoväsymystä ja mahdollisia valvottujen öiden univelkoja unohtamatta. Pesuaan odottavia pyykkejä on luonnollisesti aina ja pussillinen ei hirveästi aiheuta sydämentykytyksiä vaikka pari huokausta pyykkikoneen suuntaan saattaakiin lentää.


Päätin kerrankin olla ahkera, kun kerta oltiin kotona jo aikaisin, ja aloittaa pyykkirumban heti. Yllärinä oli pari pussillista Jekun saamia vaatteita jotka myös kaipasivat huuhtelua. Pyykkejä lajitellessa likakasoihin ja ensimmäisen koneen valmistellessani tajusin, että olen ostanut Ecoverin Zero huuhteluaineen, pullosta on jäljellä alle puolet. Toivon että heillä on myös zero pyykinpesuaine, koska muuten olen pessyt pyykkimme huuhteluaineella jo heinäkuun alusta  saakka. Pyykkäysahkeruus loppui muutenkin lyhyeen, kun  tiistaiaamuna muistin koneessa makaavat pyykit.

Mutta jos tätä pyykkisekoilua ei lasketa, ei tämän viikon perusteella ole tarvinnut välittää reissuväsymyksestä, vaikka yöunet ovatkin katkonaisia. Puoliskoni on hoitanut tämän viikon aamut. Normaalisti minun herätyskello soi kymmentä vailla 8, koska sen pidempään en voi nukkua tai tulee kiire aamupalan ja päiväkotiin lähdön kanssa. Tällä viikolla olen herännyt silloin,  kun Elpulla on jo ulkovaatteet päällä, niin että olen vain vienyt hänet rattikelkalla päiväkotiin. Torstaina torkutin kokonaisen tunnin!

Tämä on se fazerin sinisen mainoksessa kaivattu "sininen hetki" -hetki ennen pimeää.  

Lisäksi olen joka aamu saanut herätä siistiin kotiin, kun puoliskoni on ehtinyt kerätä kaikki lasten vaatteet ja lelut takaisin lastenhuoneeseen ja kengätkin ovat olleet piilossa kaapeissaan, niin että eteisessä mahtuu kävelemään. Eilen hän totesi, että olisi aika hyvä koti-isä. Pelottavan hyvä, pakko myöntää. Liian usein tulee narsistia, että aina minä muka teen kaiken ja toinen vaan nukkuu, joten tämä viikko ei saa unohtua. Toivotaan myös, että nämä hieman pidempään nukutut aamut saisivat minut ensikerralla ostamaan pyykinpesuainetta huuhteluaineen sijaan.

Viikonlopun aktiviteetti taitaa olla nyt noiden pyykkien viikkaaminen kaappiin. Sen piti olla perjantain tavoite, mutta annoin unelle periksi ja nukuttiin kaikki aimopäikkärit. Jekku ruhtinaalliset 5h ja Elpukin nukkui poikkeuksellisesti kotipäivänä.  Muutenkin to do listalla on aika paljon kaikkea kivaa kotitöiden lisäksi, kuten vaikka lasten joulukalentereiden ja lahjojen miettiminen,  kaikkien kuvia odottavien postausten ohessa. Paistaisipa aurinko että olisi kiva kuvata.


Kiitos muru, että olen saanut torkuttaa ja laiskotella tällä viikolla 💖 kerron terveisiä Joulu-Ukille 😘

Hauskaa viikonloppua kaikille 😊

Kuvat on viime viikonlopun räpsysaldoa 

Lasten isänpäivälahjat

Facebookin vanhemmuusryhmät ovat paljastaneet, että isänpäivälahjojakin voi antaa tai olla antamatta erilaisin perustein. Esimerkiksi, jotkut muistavat lahjan kanssa vain omaa isäänsä, mutta eivät omaa puolisoaan, koska "eihän puoliso minun isä vaan omien lasteni isä", joten lapset muistakoot häntä. 

Meillä muistetaan kaikkia. En ole koskaan edes miettinyt sen suuremmin perusteluja sille, mutta jos nyt jotain pitäisi keksiä niin perustelisin sen varmaan näin: minähän se olen syypää siihen että puoliskoni on isä ylipäätään yhtään kenellekään, joten tottakai minä häntä muistan. Kieltämättä olisin myös hieman harmissani jos hän ei muistaisi minua äitienpäivänä, näin pienten lasten kanssa se korttien askartelukin kun on yleensä vanhemman vastuulla jos ei käy päiväkodissa tai kerhoissa.


Tänä vuonna puoliskoni sai minulta lapaset sekä kahvia. Lapset, tai lähinnä Elpu, sai askarrella isille, papalle ja vaarille kortit, sekä koristella heijastimet ja pienet lahjapussit. Nimet kirjoitettiin kortteihin tänävuonna kirjaintarroilla, jotka lapset sai liimata itse kortteihin, enemmän ja vähemmän avustettuina jotta saatiin kirjaimet edes oikeaan järjestykseen.

Idea heijastimiin tuli perjantaina kun käytiin Sinellissä etsimässä isänpäiväkorttitarvikkeita. Elpu iski silmänsä askartelu silmiin heti ensimmäisenä ja valittiin hänen mielestään sopivat hyllystä. Kierreltiin kaupassa ja koitin samalla miettiä mitä Elpu voisi askarrella, kun huomasin laatikollisen kuviottomia heijastimia.


Ostetiin heijastimet, askartelusilmiä, kuminauhaa sekä papukaijan nokat. Kassajonosta palattiin vielä kartonki hyllylle etsimään kivan värisiä ja kokoisia korttipohjia. Kortti-inspiraatio iski kotona, kun huomasin kimallepurkin käsityölaukussani ja muistin että meillä on erikeepperiäkin. 

Työjärjestys meni näin:

äiti: erikeeperkirjoitus x3
elpu: kimalteen levitys x3
äiti: kortit kuivumaan
elpu: heijastimien koristelu silmillä ja permanenttitusseilla
elpu: paperipussien koristelu

sunnuntaiaamuna:

äiti & Elpu & Jekku: korttien kirjaaminen
Elpu: korttien koristelu tarroilla

En tiedä silmien säänkestävyydestä, eli voi olla että niihin kannattaisi pistää pisara pikaliimaa varmuuden vuoksi. Tämäkin seikka tuli mieleen aavistuksen myöhässä.


Yritin kyllä sanoa että saa niihin kortteihinkin piirtää, mutta tarrat vei voiton. Tajusinpa samalla, että tämä on hyvä lahjaidea ja askartelu joihinkin pikkujouluihin tai vaikka päiväkodin hoitajille. Ainakin itse pidän käytännöllisistä (tai syötävistä) lahjoista.

Elpu oli askarrellut isänpäiväkortin myös päiväkodissa ja oli innoissaan antamassa sitä, ennen kuin ehdittiin laulaa tai saada yhteisiä kortteja valmiiksi. Isänpäivä vietettiin mummin ja papan luona. Elpu vei papalle lahjan ja Jekku olisi halunnut ojentaa kortin yksi tarra kerrallaan. Vaari saakin lahjansa vähän myöhässä, kun mennään seuraavan kerran Jyväskylään. 

Uimahallissa ei saa roiskia

Mulla on tapana lueskelle Kaksplussan verkostoblogeja iltaisin pimeässä, kun odotan että Jekku nukahtaa. Eilen luin Minnamanna-blogista heidän ensimmäisestä käynnistä Flamingon kylpylässä. Tottakai avasin postauksen jonka otsikossa lukee KYLPYLÄ, koska meidänkin lapset rakastavat uimista. Ja me käydäänkin lähes kerran viikossa uimahallissa.

"Istuin altaan reunalla huvittuneena siitä,
että melkein jokaisen vanhemman kulmat olivat kurtussa ja lauseet
ei saa roiskia, älä hypi ja älä juokse
kaikuivat joka suunnalta."

Tuon Minnan kirjoittaman lauseen sanoma on varmasti kaikille tuttu. Sitä kuuluu myös meidän uimahallissa ja huomaan toistelevani osaa noista kolmesta kiellosta itsekin. Lähtökohtaisesta uimahalliin mennään pitämään hauskaa, tuhlaamaan energiaa, ehkä jopa riehumaan siinä missä Hoploppiinkin. Miksi siitä  lapsen hauskasta uintihetkestä tuleekin yks kaks aikuisen stressi ja upeasta uima-altaasta kieltojen kaikukoppa?

Juokseminen on kiellettyä ja syystä. Uimahallin märät laattalattiat ovat todella liukkaat ja juokseminen on vaarallista. Tämä lienee kaikille itsestäänselvää. Samaten hyppiminen. Tottakai, altaan reunalta hyppiminen on myös kielletty syystä. Reunalta voi liukastua kaakelille ja jos kukaan ei valvo hyppääjää, mistä tietää hyppääkö uimataidoton lapsi liian syvään altaaseen tai jääkö pienempi alle jos isot hyppivät lasten altaassa. Joten tottakai uimahallin turvallisuus- ja hygieniasääntöjä täytyy noudattaa. Niiden pitäisi olla itsestään selvyyksiä.

Mutta "ei saa roiskia!" Oikeasti? Uimahallissa, lasten altaassa, veteen tutustumassa olevat pienet uimataidottamat lapset, ei saa roiskia? Vettähän roiskuu siitä, kun rummuttaa veden pintaan. Vettä roiskuu, kun sitä kaataa kastelukannulla tai ämpärillä altaaseen. Vettä roiskuu, kun yksivuotias kaatuu mahaplätsin altaaseen rappuselta. Että mitäs siellä sitten pitäisi tehdä? Istua vanhemman sylissä altaan laidalla leukaa myöten vedessä ja odottaa, että tulee kylmä ja lähdetään saunaan? Eihän niin uimaan opita! Olen minäkin joskus sortunut kieltämään roiskimasta, mutta en enää.


Roiskimista ei tarvitse kieltää, vaan roiskeet voi ohjata oikeaan suuntaan. Jos lapset nauttivat keskenäään vesisodasta, niin antaa nauttia. Mitä jos reunalla lillumisen ja kellon vahtimisen sijaan uiskentelisitkin käsipohjaa lasten vierellä ja olisit mukana vesisodassa? Samalla voit estää leikkiä menemästä liian syvälle tai estää törmäyksen muihin uimareihin. Ja mitä sitten jos saat päähäsi vettä, sehän oli jo märkä, sillä uimahallin hygieniasäännöthän käskevät sekä kastella että pestä hiukset ennen altaaseen menoa. Joten anna palaa, vesisodassa kosto on sallittu.

Unohtakaa ne otsarypyt. Unohtakaa kieltäminen. Muistakaa turvallisuus ja nauttikaa lasten ilosta! Ja kyllä, minäkin tiedän että uimahalli voi tuottaa melkoista stressiä, vienhän aika usein uimaan 1- 3- ja 5vuotiaat lapset. Ja kolmen eri suuntiin sinkoavan uimataidottoman vahtimen on kaikista helpointa sillon kun leikitään yhdessä.

Seuraavan kerran kun viet lapsesi uimaan, päätä jo kotona että tänään ei kielletä roiskimasta. Kuten niin moni muukin asia, myös uimahalli ja roiskeet ovat asenteesta kiinni. Anna roiskia ja roiski ja leiki mukana. Lapset ehkä innostuvat kahta enemmän jos äiti ja isi leikkivät mukana, mutta niin innostut sinäkin. 

Pahinta mitä voi sattua on, että joku sivullinen kastuu, mutta hei kastumaanhan sinne uimahalliin on tultukin. Joten anteeksi pyynnöt perään ja mistäs tiedät jos lapsesi saavat vaikka uusia kavereita. On muakin kastelleet Elpun lisäksi ihan vieraat lapset ja se nauru on täyttänyt koko altaan, kun minä uitan Jekkua karkuun ja Elpu ja kaverit yrittävät saada kiinni täytettyjen kastelukannujensa kanssa. Nykyään ainut asia mitä altaassa kiellän on Jekun naaman kastelu ja toisten painaminen veden alle. Turvallisuus edelläkin voi olla hauskaa.

Hauskoja uintikertoja! 😘

Slurp -kahvielämys isänpäivälahjaksi

Yhteistyössä Slurp

Muutamat instagramissa seuraamani nettikaupat ovat muistutelleet lähestyvästä isänpäivästä jo hyvän tovin. Niin hyvän, että luulin olevani myöhässä isänpäivän suhteen. Extempore neulomani lapaset kuitenkin tipahtivat puikoilta reilut kaksiviikkoa ennen isänäivää ja mietin millä muulla voisin lahjoa lasteni isää, joka kysyttäessä vastaa ettei tahdo taikka tarvitse mitään. Paitsi lapaset kyllä tulivat tarpeeseen.

Syysbileiden goodiebagista löytyi kahvia ja ainoana perheemme kahvinjuojana puoliskoni pääsi testaamaan tuon 200g pussillisen India Monsoon Malabar* kahvia, jota Slurpin ilmanpoistoventiilillä varustettu pussi sisälsi. Jokaisen kupillisen alkuun keittiöstä kuului samat kehut, eikä marketin kahvi kuulema enää maistu tarpeeksi hyvälle. Päätin hemmotella miestäni laadukkaalla kahvilla.


Selailin Slurpin valikoimaa, josta löytyy erilaisia suomalaisten pienpaahtimoiden artesaanikahveja melkein kuin karkkeja irtokarkkihyllystä - varmasti jokaiselle kahvinjuojalle omat suosikkinsa. Rajasin hakua paahtoasteen ja makuprofiilin mukaan tummapaahtoisiin ja suklaisiin & pähkinäisiin*. Lopulllisen valintani tein kuitenkin melko puhtaasti nimen perusteella: Lehmus Roasteryn Pusupuisto*.

"Pusupuisto – City Roast on kahvi intohimoiseen tangon taikaan ja romanttiseen yhdessäoloon. Kahvi täyttää aistit ja hurmaa suklaan maulla. Nautitaan taidokkaiden tanssiaskelten tahdissa lehmusten alla kaikilta katseilta suojassa. Kahvin aistit täyttävä, voimakas ja nautinnollinen suklaa hurmaa ja keinahtelee täyteläisesti kielelläsi. Ripaus raikkautta nostattaa tunnelmaa kuin reipas humppa tangojen välissä."

Pusupuisto, voi miten mahtava nimi puolison isänpäivähemmotteluun, toki sopisi varmasti myös hyvin ystävänpäivä- hääpäivä- tai vuosipäiväyllätykseksi. Pusupuiston tiedoista löytyy myös tarina kahvista ja totesinkin, että meidän pitää käydä kurkistamassa tuo kahville nimensä antanut Lappeenrannassa sijaitseva pusupuisto, joka alun alkujaan on ollut muuten kaalimaa ennen vuotta 1850.


Slurpin kautta saamasi kahvi on takuulla tuoretta, sillä ne valmistetaan tilauksesta ja lähetetään paahtimolta suoraan tilaajan postilaatikkoon/luukkuun. Voit ostaa yksittäisiä kahveja tai voit tehdä jatkuvan- tai määräaikaisen tilauksen esim. 9kk jaksoksi, jolloin saat kahvia postilaatikkoosi joko kahden tai neljän viikon välein, kummin itse valitset. Tämä kiteyttääkin Slurpin koko liikeidean: laadukkaita kahveja helposti kaikille.

Mulla on arvonta instagramissa, jossa voit voittaa saman meillekin kotiutuvan 400g pakkauksen pusupuisto kahvia! Osallistumisaika päättyy jo huomenna perjantaina klo 2300, jotta kahvi ehtii varmasti isänpäiväksi. :) Jos et halua luottaa tuuriin niin koodilla TUTUSTU saat 5€ alennuksen ensimmäisestä  tilauksesta. (Hox! ei koske yksittäisostoa.)

* en hyödy linkkien klikkauksista | Yhteistyössä Slurp