Ihan sairas talvi

Huh hei. Blogi on ollut paljon hiljaisempi mitä minun tavoitteenani on ollut. Sanon sen nyt ääneen, että tavoitteeni oli blogata säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa, ja postaustahti 10 postausta kuussa - vähintään. Ja kuten huomaatte, se ei todellakaan ole toteunut. Meillä on nyt kiertänyt jos mitä tautia, ettei tässä ole aikaa jäänyt mihinkään mihin pitäisi pystyä keskittymään ja koko arkipakka on ihan sekaisin.

Voisin kirjoittaa koko meidän perheen sairashistorian, mutta jos nyt vain aloitetaan siitä että ensimmäiset yskät alkoi marraskuussa. Lapset taisi olla kaksiviikkoa kotona ja niiden aikana päiväkotiin oli ilmestynyt lappu "hinkuyskää päiväkodissa" siinä se marraskuu sitten jo olikin.


Joulukuussa minä itse olin aivan totaalisen tukossa ja kuumekin nousi ensimmäistä kertaa vuosiin - ilman rintatulehdusta. Sen verran tervehdyttiin, että joulua pystyttiin viettämään isolla perheelle mummin ja papan luona ja kyläiltiin siellä myös välipäivinä. Pitkän joululoman jälkeen oli ihanaa päästä aloittamaan päiväkotiarkea, luulin.

Meidän lapset ovat olleet kaiketi jokatoinen viikko kotona kipeänä. Kummityttöni syntymäpäiväkin piti jättää väliin, koska perheessämme podettiin ensimmäistä kertaa koskaan influenssaa. Potilaita oli vain yksi, mutta lääkekuuri tuli kaikille.

Kun siitä päästiin aloittamaan taas normaalia arkea, oli päiväkodin seinälle ilmestynyt "influenssaa päiväkodissa" lappu. Seuraavana päivänä tuli oli tullut "vatsatautia päiväkodissa, kotona oltava kaksi oireetonta päivää". No niin. Tämmöistähän tämä arki lasten kanssa on. Ei pöpöiltä pakoon pääse ja se on aika tuuria kuka aivastaa ja ketä kohti ja kuka pistää sen lelun seuraavaksi suuhunsa.

Kävin kuun vaihteessa viikonlopun Rovaniemellä pikkusiskoni polttareissa, mukaani otin vauvan ja äidin. Kotiuduin vasta maanantaina, joten pidettiin lapset kotona sen päivän. Kuuntelimme yskiviä lapsia ja lopulta päädyimme pitämään jälleen kotiviikkoa. Vaikka onneks tällä kertaa lapsilla oli vain yskää ja tavallista nuhaa. Eikä ollenkaan huono idea olla kotona, kun päiväkodissa on kerta se vatsatauti lappukin, ajateltiin.


H A H   H A H   H A H   H A H   H A A A A A A ! Kävi se vatsatauti silti meilläkin, vaikka ei tainnut tulla päiväkodista. Oksennus potilaita oli kaksi viidestä ja heilläkin tauti kesti yhden päivän. Lakanat piti pestä vain yhdestä sängystä. Eli päästiin aika vähällä. Ja sopivasti viikonloppu oltiin  jo kokonaan oireettomia, joten päästiin takaisin kohti tavallista arkea.

No ei päästy. Kävin sunnuntaina vauvan kanssa päivystyksessä, olihan lastenpolin lääkäri kehottanut meitä tarkistamaan vauvan korvat jos tulee kuumetta. En löytänyt mittaria, mutta vauva oli mielestäni kuuma jo lauantaina aamu yöstä. Kun taas sunnuntaita kohti valvottiin ja vauva tuntui kuumalta, lähdettiin tarkistamassa korvat. Päästiin tunnissa pois, korvat siistit, kuumetta 38,4 ja burana resepti vauvalle. Käskettiin tulla uudelleen, jos kuume jatkuu vielä kaksi päivää.

Keskiviikkona mitattiin aamuyöllä 39 astetta kuumetta ja lasten ollessa päiväkodissa lähdin vauvan kanssa lääkärin. Hoitaja otti pika CRP:n ja lääkäri kuunteli keuhkot. Kotiin lähdettiin antibioottikuurin ja yskänlääkkeen kanssa. Tai siis niiden reseptien kanssa. Keuhkoputkentulehdus oli arvio. Jos antibiotit eivät laske kuumetta heti yhdessä yössä ne pitäisi lopettaa ja mennä taas päivystykseen.

Onneksi tuo kuuri on nyt yli puolivälin ja lapset olivat koko viimeviikon päiväkodissa. Ja nyt sitten isosti vaan KOPKOPKOPKOPKOP että tämä oli tässä ja nyt me ollaan terveitä. Olisi nimittäin ensi lauantaina yhdet häät joihin olisi ihan kiva päästä ja silleen. "Terveellisiä kotiin" toivotti seurakunnanjohtaja tänään perinteisten terveisten sijasta, kun päästiin taas pitkästä aikaa kirkkoon.

Iloista ja terveempää uutta viikkoa kaikille teille sinne ruutujen toiselle puolelle! :) 

Yhdeksänkuinen

Mihinkäs me ollaankaan jääty vauvan kuulumisissa... Tarkalleen kahdeksankuisen mitat jäi nyt saamatta, koska tuo 8kk ikä tuli täyteen juuri joulun välipäivinä. Alunperin 8kk neuvolalääkäri piti olla jo joulukuun alkupuolella, mutta jouduttiin siirtämään aikaa oman lääkärini takia ja uusi aika tuli sitten lähemmäs tammikuun puoltaväliä ja 8,5kk ikää, kun lääkäri oli taas paikalla.

Omaan silmääni ja varsinkin käsivarsiini vauva tuntuu kasvaneen tasaisesti ja enemmän ja enemmän siirrän 62cm vaatteita pois 68cm vaatteiden tieltä. Muutamia 74cm vaatteita on myös kaapissa, vaikka pituutta ei vielä ole edes 70cm. Pituuskasvusta narahdettiinkin tuolla neuvolalääkärillä ja saatiin lastenpolille lääkäriaika tarkalleen 9kk ikäisellemme. Vaikka pituus laahaa käyriin katsottaessa, niin vaippa koossa ollaan taas menty yksi ylöspäin ja nyt on jo kutosen housuvaipat! Tämä jaksaa naurattaa joka kerta vaippa ostoksilla.


8kk neuvolalääkärissä siis mitattiin ja punnittiin ja sitten lääkäri katsoi läpi koko vauvan. Korvat ja silmät katsottiin lampulla ja kuulo testattiin piipparin kanssa. Pinsettiote testattiin helmellä ja mie niin olen mukamas sormiruokaillessa kytännyt, että joko se tulee, mutta silti vauva pääsi yllättämään kun helmi jäi pieniin sormiin. Ja sitten tuttuun tapaan katsottiin ihoa ja heijasteet ja miten vauva liikkuu. Neuvolassa hän alkoi vetää toispuoleista karhukävelykonttausta vaikka kotona aina konttaa ihan kunnolla kahdella jalalla. Jos siis ei seiso tai ole kyykyssä. Tai istu risti-istunnassa.

Pituudessa ollaan nyt menty jo pidemmän aikaa -2 käyrän alapuolella. Siksi meille laitettiin lähete lastenlääkärille ja verikokeisiin. Verikokeissa katsottiin kaikkea mahdollista kasvuun vaikuttavaa mitä näin pieneltä voidaan tarkistaa. Allergiatestiä ei oltu edes purettu, koska se oli jäänyt kokonaisuudessaan alle viitearvojen. Vihdoin vauva jolla ei ole allergiaa! Atooppista ihottumaa on  joo vähäsen, mutta ei allergioita! Ja ihottumatkin on saatu hienosti hallintaan ihan vaan olemassa oleville rasvoilla, ilman uusia reseptejä.


Yhdeksän kuinen vauva on ollut iloinen kuten aina ennekin, jos vaan on saatu unirytmi pidettyä isompien sairasteluista ja kotoilusta huolimatta. Mitään uutta ja ihmeellistä ei ole tähän hetkeen opittu vaikka vähän odotin uusi hampaita tai lähtisikö hän jo kävelemään. Ei vielä 9kk ikään mennessä lähtenyt. Taitaa keräillä hieman rohkeutta ja ilman tukea seisomisessa tehdäänkin uusia ennätyksiä joka päivä.

Pieni seikkailija tutkii usein lastenhuonetta, tiskikonetta ja keittiön alimpaa laatikkoa. Sieltä löytyykin tuttipullot ja rintapumput, joten saa rauhassa kaivella. Ripustettiin voimistelurenkaat taas ja niitäkin vauva kokeilisi mielellään. Keinuminen on hurjan hauskaa, vielä kun keksittäisiin jokin kunnon keinu hänelle. Harmittaa ettei olla päästy uimaan pitkään aikaan. Haluaisin nähdä mitä vauva tuumaisi lastenaltaan rappusilla konttaamisesta.


9kk päivänä käytiin lastenpolilla ja neuvolassa käydään mitoilla taas 10kk iässä. Neuvolaohjelman mukaan 8kk jälkeen seuraava olisi kai vasta 1v neuvola, mutta mie haluan käydä vauvavuoden aikana joka kuussa, nyt vain tämä 9kk neuvola korvattiin lastenpolilla. Katsotaan tuleeko 1v neuvolan jälkeen uusi kutsu sinne.

Verikokeisiin tuli jo uusi lähete. Ja nyt ihmettelen, että mitähän tarkoittaa vauvan verikokeet saatesanoin "kokeisiin tullaan ravinnotta." Eli öö kuinka monta tuntia syömättä ennen sitä? Koko yö ilman tissiä? Odotan jo kauhulla sitä yötä. Elpun kanssa tuli ravattua lääkärissä ja labrassa, mutta allergiatesteihin ei koskaan tarvinnut mennä syömättä.

Oletteko te käyneet vauvojen kanssa verikokeissa? 

76 neliötä - part 1 replay

Kuten nimikin sen kertoo, kotikierroksen ensimmäinen osa ottaa tähän väliin uusinnan. Ja ensimmäinen esitelty huone oli tietenkin se minne kaikki ensimmäisenä tulevat: eteinen.


Meidän eteinen on ihan kiva. Kolmelle lapselle mahtuu levittämään haalarit lattialle valmiiksi pukemista varten ja vaunut mahtuu eteiseen, ilman että niihin törmäilee jatkuvasti. Ensimmäisessä esittelyssä eteinen oli niin sanotusti paraatikunnossa, eli rattaat ei olleet lainkaan eteisessä sillä hetkellä. Itseasiassa, ennen vauvan syntymää meidän vanhat rattaat majailivatkin olohuoneessa, parvekkeen oven eteen kasattuna.

Mutta naulakko, voihan naulakko, se se olikin sitten melkoinen pommi vielä keväällä. Ensimmäisestä postauksesta voi käydä ihastelemassa tai samaistumassa naulakon alla majailevaan kenkäkaaokseen, josta halusin eroon.


Lasten vaatteille oli sopiva pikkunaulakko valmiiksi tuossa naulakon sisäpuolella. Alkuun siirrettiin se vähän alemmas, että lapset ylettäisivät siihen itse. Nyt syksyn tullen haalareiden viedessä aika paljon tilaa koukuista puoliskoni päätti siirtää koukut toiselle puolelle, pois meidän kenkäkaapin edestä. Samalla vihreä lipasto siirtyi meidän huoneeseen.

Viimeisimpänä minä ruuvasin vielä tuon hengaritangon tuohon taulun alle. En muuten enää ole varma kumpi on enemmän vino taulun alareuna vai tangon kiinnitys. Mutta nyt lapset osaavat ripustaa haalarinsa itse ja ne on sen verran väljästi, että lumileikeissä kastunut puku kuivuu aamuksi. Tosin nyt ei ole liiaksi lunta ollut. 


Kenkä- ja pipokaaos ratkaisiin samoilla Ikean kenkäkaapeilla kuin vessan likapyykkikin. Ylärivissä on lapsille omat pipot, rukkaset ja huivit, toki vauvan laatikossa on myös villahaalari ja vanuhaalari ja mitä muuta sinne nyt mahtuukaan, turvakaukalon vaunuadaptereista alkaen. Alarivistä löytyy sitten kengät, joita vauvalla on muuten eniten ja hän ei ole niistä käytttänyt vielä yhtiäkään.

Kenkäteline muutti mummulaan ja minun ja puoliskoni kengät asuvat 10 vuotta sitten Rovaniemen asuntoon hankitussa Ikean Bissa kenkäkaapissa. Omia kenkiäni pistin kiertoon, muutamat rikkinäiset ja muutamat mitä en ole käyttänyt vuosiin, niin jopas mahtui sekä talvikengät että lenkkarit ja tennarit kaikki kerrallaan. 


Myös nyt nappasin ensin kuvat paraatikunnossa, vauvan ollessa päiväunilla parvekkeella, mutta toisin kuin keväällä, nykyään vaunut säilytetään eteisessä ja samaten turvakaukalo. Arkena vaunut on melkein koko ajan tuossa oven suussa ja siivouksen yhteydessä siirrän ne kasaan imurin tieltä. Ja nyt kun oli tätä kurakeliä levitin harmaan pyyhkeen tuohon naulakon eteen ja parkkeerasin vaunut siihen päälle.

Tuohon uusien kenkäkaappien päälle haluaisin vielä suuren pyöreän peilin, kun ilmeisesti löystytin peilien kiinnityksiä koristelemalla peilin työntämällä joulukortit tuonne peilin ja seinän väliin... hups. Sen takia se näyttää vähän hassulta, peilejä oli keväällä vielä 6.

Millaisia säilytysratkaisuja teillä on eteisessä?

Olipahan vuosikymmen

Elämäni toiset punaisetkengät. Edelleen ikävöin niitä ekoja.
Huh hei, pientä ramppikuumetta tai valkoisen paperin syndroomaa ilmassa. Joulukuussa pystyin julkaisemaan peräti yhden postauksen! Niin hullusti ei ole käynyt vielä koskaan. Ja nyt sitten olisi paljon kerrottavaa ja samaan aikaan tuntuu ettei osaa sanoa mitään. Joten mennään sieltä mistä aita on matalin ja muistellaan mennyttä vuosikymmentä. Siihen meinaan on mahtunut nyt alkajaisiksi kaksi ammattitutkintoa, kolme lasta ja aika monta puhelinta.

Koitin löytää mahdollisimman paljon vanhoja kuvia todetakseni, ettei niitä oikein ole. Joten suurin osa on puhelinräpsyjä jotka nappasin omasta facebookistani. Että jos näyttää huonolta niin ne on :D

 

2010

Muutto pois äidin ja isin luota! Toki olinhan jo lentänyt pesästä juuri ennen 16. syntymäpäivääni, mutta osoitetietoni olivat edelleen äidin ja isin luona, kunnes 18 vuotias Petra muutti vuoden vaihteessa opiston asuntolasta opiskelijasoluun Tampereella. Keväällä vietin kuusi viikkoa Skotlannin Helensburghissa tehden lasten- ja nuortenliikunnanohjauksen työssäoppimista Blairvadach Outdoor Education Centressä. Tuota paikkaa ja aikaa muistelen edelleen ilolla. Ja niinpä niin toukokuussa valmistuin Liikuntaneuvojaksi Varalan Urheiluopistosta. Olin kaksi viikkoa kesätöissäkin ohjaten Curlingia, kiipeilyä ja jousiammuntaa sveitsiläisille ja ranskalaisille kiekkojunioreille.

Syksyksyllä muutin Rovaniemelle opiskelemaan Vastaanottovirkailijaksi. Kuntotien opiskelijayksiö oli sopiva koti ja mulla oli hyvä rutiini arjessa. Lähdin aina kavereilta kotiin kun salkkarit loppui ja joka ilta sammutin läppärin kymmeneltä ja valot 2230. Aamulla jaksoi hyvin kävellä kouluun kun heräsi 10 vailla 7. Olisipa mun unirytmi ja itsehillintä edelleen yhtä hyvä. Nykyään tulee valvottua liikaa. Nyt en ole ihan varma oliko se 2010 joulua vai 2011 talvea kun ostin ensimmäisen kosketusnäyttöpuhelimeni.

Pakattiin pikkusiskon kanssa omat peitot mukaan mökille. Hänellä oli kukkasia ja tekstejä, mulla nämä, ostettu sillon kun asuin kuntotiellä ja käytössä edelleen.

2011 

Sain heti alkuvuodesta ensimmäisen työpaikan Lapsiparkin valvojana ja sitä hommaa tein vähintään kerran viikossa koko Rovaniemellä asumiseni ajan. Ensimmäinen murtuma, vasen ranne napsati trampoliinia avatessa - työtapaturma. Ohjasin kiltisti tunnin loppuun kylmäpussin kanssa ja itku pääsi vasta päivystyksessä. Ensimmäinen kesätyö kahvilassa Raumalla, sain asua tätini luona. Syksyllä aloitin myös plokkarina yökerhossa. Jouluna olin työssäoppimassa Lapland Hotel Bears Lodgella. Näin muuten ihan vasta unta, että minut haluttiin sinne takaisin töihin. Ensimmäiset silmälasit sain muuten myös juuri tuolloin marras-joulukuussa ja niitä silmälaseja hakiessa törmäsin puoliskooni ensimmäisen kerran. Kävin jonkun ilotulitusrakettiturvallisuuskoulutuksenkin pomoni kanssa ja olin joulun aikaan rakettimyyjänä erään urheiluseuran hyväksi. Minä sain tuntipalkkaa pojat taisi talkoilla :D

Ensimmäinen sydän jonka sain puoliskoltani. Tämä jäi kiinni laiturin rakoon ja tippui järveen. Seuraavaan kuului myös korvikset, joista hukkui ensin toinen ja sitten kaikki loputkin. Tällä hetkellä kaulassa roikkuu kolmas sydän.
2012 

Muutin Kuntotieltä kaverini kanssa keskustaan ja meillä oli oikein kiva koti ja kotona oli kivaa. Työssäoppiminen Lodgella jatkui ja sekin oli kivaa, mutta muuten koulu + työssäoppiminen + opinnäytetyö + ansiotyöt oli tosi huono yhdistelmä. Ajoin ensimmäistä kertaa ojaan. Siinä meinasi mennä ystävyyssuhteetkin karille ja työssäoppimisesta selvittyäni olin valmistujaisiin saakka saikulla Jyväskylässä. Kesäkuussa kävin vielä Lodgella töissä muutaman viikon ja heinäkuussa muutin takaisin äidin ja isin luo ja heinäkuussa tutustuin puoliskooni. Heinäkuussa kävin Fest i Nordissa Tanskassa ja ostin kaveriltani hänen vanhan älypuhelimen. Elokuussa nähtiin puoliskoni kanssa ensimmäistä kertaa kunnolla ja no loppu on historiaa, hän kävi meillä kahdesti, minä kävin täällä kerran ja samalla reissulla kävin työhaastattelussa, olin viikon Jyväskylässä, sain papan auton lainaan ja muutin isotätini luo pariksi viikoksi. Työt alkoivat syyskuun lopussa ja muutin lokakuun alussa yksiöön. Ostin elämäni ensimmäisen sohvan, telkkarin ja puoliskoni toiveesta myös pleikka kolmosen - singtar pakettina ja hänelle erikseen änäri.


2013

Serkkuni kävi meillä kylässä ja värjättiin mun hiukset blondeiksi. kun olisi pitänyt alkaa piilottaa juurikasvua puoliskoni yllytti minua värjäämään punaiseksi. Toukokuussa muutettiin kaksioon ja kesäkuun viides puoliskoni kosi, kindermunalla. Elokuussa tuli keskenmeno joten ostettiin auto. Syys-lokakuussa oli YT neuvottelut ja työkavereiden kadotessa ympäriltä rapistui minun työmoraali, kunnes marraskuussa uupumustestin tulosta selittikin raskaustestiin piirtynyt plussa ja työterveyslääkäri lattoi masennustestin piiloon käskien tulla uudestaan jos väsyttää. Hommattiin rinnakkaiset plussakortit :D


2014

Tammikuussa mentiin naimisiin. Keväällä aloin lukea blogeja ja aloin kirjoittaa omaani. Huhtikuussa työpaikkani suljettiin ja kesäkuussa alkoi äitiysloma. Äitienpäivän tienoolla ostettiin molemmille uudet puhelimet. Lomailtiin mökillä viikko mummin ja papan kanssa ja muutettiin toiseen kaupungin osaan, lähemmäs puoliskoni tulevaa koulua. Elpu syntyikin vauhdilla ja me alettiin elää ensimmäistä vauvavuottamme. Meidän bemari petti meidät Elpun ensimmäisenä jouluna.


2015

Nyt voisin lopettaa listaamisen, en muista enää mitään ja kaiken muun voi lukea täältä blogista...  Paitsi oltiin vuoden vaihde ilman autoa ja kunnes saatiin Opel Astra tammikuussa. Puoliskoni leikkasi mulle otsahiukset. Selviteltiin Elpun allergioita enemmän ja vähemmän. Taidettiin ostaa mulle uusi puhelin äitienpäiväntienoolla. Heinäkuussa muutettiin hissittömän talon kaksiosta hissillisen talon saunalliseen kaksioon.  Ja ostettiin uusi telkkari. Värjäsin hiukset ruskeaksi juuri ennen Elpun synttärijuhlia, ja sitä ennen ne olivat viinipunaiset, joten ilmeisesti värjäsin hiukseni kahdesti kevät- kesän aikana. Marraskuussa plussasin Jekusta ja olin tosi väsynyt.


2016

Blogi pääsi Kaksplussan blogiverkostoon. Kesällä lomailtiin Jyväskylässä odottaen Jekun syntymää ja syyskuussa muutettiin rivitalon päätyyn. Elettiin toista vauvavuottamme. Taidettiin hankkia mulle uusi puhelin synttärilahjaksi.

2017

ööööhöm. ei muutettu eikä kai vaihdettu autoa. Mutta Jekku tiputti mun puhelimen vessan pönttöön, joten otin käyttöön juuri puoliskolleni ostetun puhelimen ja hän osti itselleen toisen. Tilattiin mulle kamera synttärilahjaksi ja se tuli marraskuussa. Ai niin joo, Elpu aloitti päiväkodin syksyllä. Jekku taisi myös hajottaa meidän telkkarin.


2018

Vaihtuikohan meillä auto syksyllä 2018 vai oliko se jo 2017 .... Ooppeli alkoi temppuilemaan.  Kipuilin töihin menemisen ja Jekun päiväkodinaloittamisen kanssa ja tuskailin meidän perheen lapsilukua. Pääsiin kahteen työhaastatteluun kaupungille, mutten saanut töitä. Muutettiin rivitalosta pois "super halpaan" kerrostaloon. Aloin odottaa vauvaa. Muuttoa edeltävänä viikkona käytiin ikeassa kolme kertaa. Puoliskoni sai kesällä vakituisen työpaikan.


2019

Elpun ensimmäinen oma harrastus oli luistelukoulu ja syksyllä hän halusi balettikouluun. Vuoden isoin juttu oli jälleen vauvan syntymä. Ja uusi auto ja uusi puhelin, olisittepa nähneet sen vanhan... ja tänään huomattiin että tuo pitää viiä takaisin, sekin on kohta rikki mutta tällä kertaa syy ei ole minun eikä vessanpöntön eikä lasten. Ja yllätys babyshowerit keväällä! Elpu vietti ensimmäisiä kaverisynttäreitä omana syntymäpäivänään ja Jekku alkoi syksyllä kysellä omien juhliensa perään, joten kutsuttiin hänen yksi päiväkotikaveri meille synttäreille joulukuussa.

Ja mitähän muuta. Tässä ne varmaan tärkeimmät olikin. Laitetaan nyt vielä pieni listaus tähän loppuun. Ihanaa alkanutta vuotta kaikki!


Vuosikymmenen saldot:
AUTOT:                         4
PUHELIMET:                7
ASUNNOT:                 11 
KOTIKAUPUNGIT:       4
LAPSIA:                         3
AMMATTEJA:               2
TYÖPAIKKOJA:             7
LÄPPÄRIT:                    5
HIUSTYYLEJÄ:              6