Ihan sairas talvi

Huh hei. Blogi on ollut paljon hiljaisempi mitä minun tavoitteenani on ollut. Sanon sen nyt ääneen, että tavoitteeni oli blogata säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa, ja postaustahti 10 postausta kuussa - vähintään. Ja kuten huomaatte, se ei todellakaan ole toteunut. Meillä on nyt kiertänyt jos mitä tautia, ettei tässä ole aikaa jäänyt mihinkään mihin pitäisi pystyä keskittymään ja koko arkipakka on ihan sekaisin.

Voisin kirjoittaa koko meidän perheen sairashistorian, mutta jos nyt vain aloitetaan siitä että ensimmäiset yskät alkoi marraskuussa. Lapset taisi olla kaksiviikkoa kotona ja niiden aikana päiväkotiin oli ilmestynyt lappu "hinkuyskää päiväkodissa" siinä se marraskuu sitten jo olikin.


Joulukuussa minä itse olin aivan totaalisen tukossa ja kuumekin nousi ensimmäistä kertaa vuosiin - ilman rintatulehdusta. Sen verran tervehdyttiin, että joulua pystyttiin viettämään isolla perheelle mummin ja papan luona ja kyläiltiin siellä myös välipäivinä. Pitkän joululoman jälkeen oli ihanaa päästä aloittamaan päiväkotiarkea, luulin.

Meidän lapset ovat olleet kaiketi jokatoinen viikko kotona kipeänä. Kummityttöni syntymäpäiväkin piti jättää väliin, koska perheessämme podettiin ensimmäistä kertaa koskaan influenssaa. Potilaita oli vain yksi, mutta lääkekuuri tuli kaikille.

Kun siitä päästiin aloittamaan taas normaalia arkea, oli päiväkodin seinälle ilmestynyt "influenssaa päiväkodissa" lappu. Seuraavana päivänä tuli oli tullut "vatsatautia päiväkodissa, kotona oltava kaksi oireetonta päivää". No niin. Tämmöistähän tämä arki lasten kanssa on. Ei pöpöiltä pakoon pääse ja se on aika tuuria kuka aivastaa ja ketä kohti ja kuka pistää sen lelun seuraavaksi suuhunsa.

Kävin kuun vaihteessa viikonlopun Rovaniemellä pikkusiskoni polttareissa, mukaani otin vauvan ja äidin. Kotiuduin vasta maanantaina, joten pidettiin lapset kotona sen päivän. Kuuntelimme yskiviä lapsia ja lopulta päädyimme pitämään jälleen kotiviikkoa. Vaikka onneks tällä kertaa lapsilla oli vain yskää ja tavallista nuhaa. Eikä ollenkaan huono idea olla kotona, kun päiväkodissa on kerta se vatsatauti lappukin, ajateltiin.


H A H   H A H   H A H   H A H   H A A A A A A ! Kävi se vatsatauti silti meilläkin, vaikka ei tainnut tulla päiväkodista. Oksennus potilaita oli kaksi viidestä ja heilläkin tauti kesti yhden päivän. Lakanat piti pestä vain yhdestä sängystä. Eli päästiin aika vähällä. Ja sopivasti viikonloppu oltiin  jo kokonaan oireettomia, joten päästiin takaisin kohti tavallista arkea.

No ei päästy. Kävin sunnuntaina vauvan kanssa päivystyksessä, olihan lastenpolin lääkäri kehottanut meitä tarkistamaan vauvan korvat jos tulee kuumetta. En löytänyt mittaria, mutta vauva oli mielestäni kuuma jo lauantaina aamu yöstä. Kun taas sunnuntaita kohti valvottiin ja vauva tuntui kuumalta, lähdettiin tarkistamassa korvat. Päästiin tunnissa pois, korvat siistit, kuumetta 38,4 ja burana resepti vauvalle. Käskettiin tulla uudelleen, jos kuume jatkuu vielä kaksi päivää.

Keskiviikkona mitattiin aamuyöllä 39 astetta kuumetta ja lasten ollessa päiväkodissa lähdin vauvan kanssa lääkärin. Hoitaja otti pika CRP:n ja lääkäri kuunteli keuhkot. Kotiin lähdettiin antibioottikuurin ja yskänlääkkeen kanssa. Tai siis niiden reseptien kanssa. Keuhkoputkentulehdus oli arvio. Jos antibiotit eivät laske kuumetta heti yhdessä yössä ne pitäisi lopettaa ja mennä taas päivystykseen.

Onneksi tuo kuuri on nyt yli puolivälin ja lapset olivat koko viimeviikon päiväkodissa. Ja nyt sitten isosti vaan KOPKOPKOPKOPKOP että tämä oli tässä ja nyt me ollaan terveitä. Olisi nimittäin ensi lauantaina yhdet häät joihin olisi ihan kiva päästä ja silleen. "Terveellisiä kotiin" toivotti seurakunnanjohtaja tänään perinteisten terveisten sijasta, kun päästiin taas pitkästä aikaa kirkkoon.

Iloista ja terveempää uutta viikkoa kaikille teille sinne ruutujen toiselle puolelle! :) 

Yhdeksänkuinen

Mihinkäs me ollaankaan jääty vauvan kuulumisissa... Tarkalleen kahdeksankuisen mitat jäi nyt saamatta, koska tuo 8kk ikä tuli täyteen juuri joulun välipäivinä. Alunperin 8kk neuvolalääkäri piti olla jo joulukuun alkupuolella, mutta jouduttiin siirtämään aikaa oman lääkärini takia ja uusi aika tuli sitten lähemmäs tammikuun puoltaväliä ja 8,5kk ikää, kun lääkäri oli taas paikalla.

Omaan silmääni ja varsinkin käsivarsiini vauva tuntuu kasvaneen tasaisesti ja enemmän ja enemmän siirrän 62cm vaatteita pois 68cm vaatteiden tieltä. Muutamia 74cm vaatteita on myös kaapissa, vaikka pituutta ei vielä ole edes 70cm. Pituuskasvusta narahdettiinkin tuolla neuvolalääkärillä ja saatiin lastenpolille lääkäriaika tarkalleen 9kk ikäisellemme. Vaikka pituus laahaa käyriin katsottaessa, niin vaippa koossa ollaan taas menty yksi ylöspäin ja nyt on jo kutosen housuvaipat! Tämä jaksaa naurattaa joka kerta vaippa ostoksilla.


8kk neuvolalääkärissä siis mitattiin ja punnittiin ja sitten lääkäri katsoi läpi koko vauvan. Korvat ja silmät katsottiin lampulla ja kuulo testattiin piipparin kanssa. Pinsettiote testattiin helmellä ja mie niin olen mukamas sormiruokaillessa kytännyt, että joko se tulee, mutta silti vauva pääsi yllättämään kun helmi jäi pieniin sormiin. Ja sitten tuttuun tapaan katsottiin ihoa ja heijasteet ja miten vauva liikkuu. Neuvolassa hän alkoi vetää toispuoleista karhukävelykonttausta vaikka kotona aina konttaa ihan kunnolla kahdella jalalla. Jos siis ei seiso tai ole kyykyssä. Tai istu risti-istunnassa.

Pituudessa ollaan nyt menty jo pidemmän aikaa -2 käyrän alapuolella. Siksi meille laitettiin lähete lastenlääkärille ja verikokeisiin. Verikokeissa katsottiin kaikkea mahdollista kasvuun vaikuttavaa mitä näin pieneltä voidaan tarkistaa. Allergiatestiä ei oltu edes purettu, koska se oli jäänyt kokonaisuudessaan alle viitearvojen. Vihdoin vauva jolla ei ole allergiaa! Atooppista ihottumaa on  joo vähäsen, mutta ei allergioita! Ja ihottumatkin on saatu hienosti hallintaan ihan vaan olemassa oleville rasvoilla, ilman uusia reseptejä.


Yhdeksän kuinen vauva on ollut iloinen kuten aina ennekin, jos vaan on saatu unirytmi pidettyä isompien sairasteluista ja kotoilusta huolimatta. Mitään uutta ja ihmeellistä ei ole tähän hetkeen opittu vaikka vähän odotin uusi hampaita tai lähtisikö hän jo kävelemään. Ei vielä 9kk ikään mennessä lähtenyt. Taitaa keräillä hieman rohkeutta ja ilman tukea seisomisessa tehdäänkin uusia ennätyksiä joka päivä.

Pieni seikkailija tutkii usein lastenhuonetta, tiskikonetta ja keittiön alimpaa laatikkoa. Sieltä löytyykin tuttipullot ja rintapumput, joten saa rauhassa kaivella. Ripustettiin voimistelurenkaat taas ja niitäkin vauva kokeilisi mielellään. Keinuminen on hurjan hauskaa, vielä kun keksittäisiin jokin kunnon keinu hänelle. Harmittaa ettei olla päästy uimaan pitkään aikaan. Haluaisin nähdä mitä vauva tuumaisi lastenaltaan rappusilla konttaamisesta.


9kk päivänä käytiin lastenpolilla ja neuvolassa käydään mitoilla taas 10kk iässä. Neuvolaohjelman mukaan 8kk jälkeen seuraava olisi kai vasta 1v neuvola, mutta mie haluan käydä vauvavuoden aikana joka kuussa, nyt vain tämä 9kk neuvola korvattiin lastenpolilla. Katsotaan tuleeko 1v neuvolan jälkeen uusi kutsu sinne.

Verikokeisiin tuli jo uusi lähete. Ja nyt ihmettelen, että mitähän tarkoittaa vauvan verikokeet saatesanoin "kokeisiin tullaan ravinnotta." Eli öö kuinka monta tuntia syömättä ennen sitä? Koko yö ilman tissiä? Odotan jo kauhulla sitä yötä. Elpun kanssa tuli ravattua lääkärissä ja labrassa, mutta allergiatesteihin ei koskaan tarvinnut mennä syömättä.

Oletteko te käyneet vauvojen kanssa verikokeissa?