Rovaniemeltä suunnattiin Jyväskylään maanantaina, hyvin nukutun yön jälkeen. Vaikka päästiinkin lähtemään ajoissa valoisan aikaan, ehti aurinko laskea ennen kuin Oulusta päästiin eteenpäin. Pysähdyttiin Prismaan vessaan ja ostamaan vaippoja Jekulle, kurkattiin samalla myös alelaarit. Äiti olisi ostanut mulle ehjät sukkahousut vähän reissussa revenneiden tilalle, mutta löydettiinkin Elpulle uudet rukkaset. Ei edes oltu kaupassa kauaa, mutta ruokailtiin samalla pysähdyksellä ja se jäi sitten matkamme ainoaksi pysähdykseksi.
Jekku nukkui suurimman osan matkasta ja Elpu katsoi lastenohjelmia, ennen Oulua läppäriltäni ja Oulusta etelään taas puhelimestani, kun oli minun vuoro olla kuskina. Matkan potentiaaliset pysähdykset olisivat olleet Vaskikello - olisin voinut haluta sieltä kuvia valoisaan aikaan, mutta sinne tuli pimeä ennen meitä. Toinen pysähdys olisi voitu tehdä iltapala-aikaan Viitasaarelle mummon ja papan luokse, mutta oltiin sielläkin kohdilla vasta reilusti iltapala-ajan jälkeen, joten ajettiin ohi. Yöunille neiti kävi sopivasti vähän ennen Jyväskylää. En tosin ole ihan varma kumpi sammui ensin - tyttö vai puhelin.
Tiistaina huomasi kaikkien vireystilasta, että takana on jo aika pitkä reissu. Isosiskoni ehdotti, että vietäisiin lapset Hoploppiin. Niinpä pakattiin kaikki meidän reissutavarat autoon valmiiksi ja lähdettiin viihdyttämään lapsia. Lopulta meille jäi aikaa pari tuntia ennen junan lähtöä, mutta uskallettiin olla Hoplopissa vain puolitoistatuntia. Varattiin hoplopista matkakeskukselle siirtymiseen reilu tunti, selvästi vähempi olisi riittänyt, mutta parempi näin päin.
Junamatka Jyväskylästä Pieksämäelle meni puhelimesta Ryhmä Hauta katsoen ja eväitä syöden. Pieksämäeltä eteenpäin intercityn leikkivaunussa oli meidän lisäksi ainoastaan yksi matkustaja. Toivottavasti tuo opiskelijalta vaikuttava kaveri, joka oli paikkansa uskaltanut iltajunassa ottaa leikkivaunusta, sai olla tarpeeksi rauhassa. Itse istuin suurimman osan junamatkasta keskellä käytävän lattiaa esteenä, ettei lapset juoksisi junan käytävää ees taas.
Keskiviikkona oli pitkään odotettu otavamedian koulutus meille Kaksplus Blogiverkostolaisille, johon nyt en kuitenkaan päässyt lähtemään vaikka tarkoitus oli. Vein Elpun tavalliseen tapaan päiväkotiin ja sen jälkeen tarkistin matkavaihtoehdot, joista omalla autolla lähtö olisi ollut halvin ja helpoin. Päätin pelata oman ajoväsymyksen kanssa varman päälle ja pysytellä tällä kertaa kotona. Vähän kyllä harmittaa etten nyt nähnytkään verkostontyttöjä pitkästä aikaa. Meillä on aivan huippu porukka, onneksi on whatsappryhmä.
Reissunjälkeisen pyykkirumban selvityksen ja lasten vaatehuoneen järjestämisen ohella, loppuviikon kohokohdat olivat lapsille uusien hammasharjojen ostaminen sekä viikonloppuna koko perheen yhteinen retki lumiveistoksille. Niin ja teippasin ja liimasin vihdoin ehjäksi tuolta kaapin perältä lapsilta piilottamiani kirjoja. Joskin suurin osa taisi hajota viikon sisällä uudestaan. Muskarissa lapset saivat paljon huomiota, kun paikalla oli meidän kolmepäisen porukkamme lisäksi toinen samanmoinen porukka ystäviä ja kanttori meitä laulattamassa.
Sunnuntaina lapset söivät kirkossa taas eväitä kokousten välissä ja eräs varttuneempi veli ihmetteli miksi mulla on kamera matkassa. Vastasin, että ikinä ei voi tietää missä ja mistä saa hyvän kuvan. Selitin myös, että mulla ei ole puhelimessa toimivaa kameraa, niin siksi kaulassa roikkuu oikea kamera. Mutta ajatukseni sai mahtavan todistuksen ja tämä veli makoisat naurut, kun Jekku osoitti ketsupinsyöntitaitonsa.
Elpun vanhat rukkaset muuten hukkuivat siskoni kaksioon, niitä ei yksinkertaisesti löytynyt yhtään mistään vaikka minä, äiti ja sisko niitä etsimme vielä kun kaikki muut tavarat oli jo käytävässä valmiina autoon. Ei vaan niin mistään löytynyt, vaikka muisteltiin missä niitä on viimeksi käytetty. Seuraavana päivänä pikkusisko laittoi kuvan rukkasista, jotka olivat patterin päällä kuivumassa. - ei muuten olleet minun jäljiltäni siellä, mutta syyllinen taisi jo hyvittää kadonneet rukkaset :D
Lähetä kommentti
Ihana yllätys, kiitos kommentista !